Historia | Maailman tunnetuin "oletettu" löysi luonnonihmeen 170 vuotta sitten – muistetaan parhaiten yhteydestään julmuriseikkailijaan
Historia tuntee 1800-luvun teollistumisen, teknisen kehityksen, poliittisten kansanliikkeiden synnyn ja toisaalta imperialismin vuosisatana.
Imperialismilla tarkoitetaan valtiolähtöistä pyrkimystä rakentaa imperiumi tai suurvalta-asema. Imperiumi rakennetaan joko alueita valtaamalla tai taloudellisen vaikutusvallan kasvattamisella.
1800-luvun imperialismiin kuuluu elimellisesti siirtomaapolitiikka. Lähinnä Euroopan maat hankkivat siirtomaita, joista ne saivat raaka-aineita, geopoliittista etua ja halpaa tai ilmaista työvoimaa. Alkuperäisasukkaita eurooppalaiset kohtelivat pahimmillaan äärimmäisen julmasti.
Toiset matkustivat siirtomaihin hyötymistarkoituksessa, toiset aivan vilpittömästi uskoen asiansa hyvyyteen.
Jälkimmäiseen joukkioon voidaan laskea brittiläisen tutkimusmatkailija-lähetyssaarnaaja David Livingstone (1813–1873).
Skotlannissa syntynyt pappi ja tiedemies Livingstone halusi viedä kristinuskon sanomaa uusille alueille, ja toisaalta lopettaa orjuuden. Orjia eivät hankkineet vain eurooppalaiset, vaan myös afrikkalaiset myivät toisiaan orjiksi.
Eurooppalaisten ja afrikkalaisten välistä kauppaa kehittämällä Livingstone uskoi, että orjuudesta päästäisiin eroon.
Humanitaarisen työn asemesta Livingstone muistetaan kuitenkin lähinnä tutkimusmatkailijana.

Vuonna 1841 Livingstone saapui ensimmäistä kertaa Afrikkaan. Tämän jälkeen hän vietti melkein koko loppuelämänsä maanosassa kartoittaen sen keski- ja eteläosia.
Hän teki muun muassa kolme pitkää tutkimusmatkaa. Ensimmäisen hän teki vuosina 1849–1856, toisen 1858–1864 ja kolmannen 1866–1873.
Ensimmäisellä tutkimusmatkallaan tasan 170 vuotta sitten 17. marraskuuta 1855 hän löysi ensimmäisenä eurooppalaisena kuuluisat Victorian putoukset.

Victorian (myös Viktorian) putoukset on maailman suurin vesiputous. Se on yli kilometrin levyinen ja yli sata metriä korkea. Tässä kokoluokassa se on ainoa laatuaan koko maailmassa.
Putouksen korkein yksittäinen putouskohta on 108 metriä korkea. Leveyttä putouksella on peräti 1708 metriä.
Putoukset sijaitsevat korkeammalla merenpinnasta kuin monet Suomen Lapin tunturit, reilussa 900 metrissä.
Livingstonen löytö oli uusi löytö tietenkin vain eurooppalaisittain. Pioneeri Livingstone retkikuntineen oli toki siinä, että hän dokumentoi ja kartoitti löydöksensä. Hän toi putoukset eurooppalaisten tietoisuuteen ja nimesi luonnonihmeen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan, kuningatar Viktorian mukaan.
Victorian putoukset kuuluvat Sambesijokeen ja sijaitsevat nykyisten Sambian ja Zimbabwen rajalla. Sambesi on 2574 kilometriä pitkä joki, jonka alkulähde sijaitsee 1500 metriä merenpinnan yläpuolella dambo-kosteikkoalueella Sambiassa. Joki laskee Mosambikin kanaaliin Manner-Afrikan ja Madagaskarin saaren väliin.

Nykyään Livingstone lienee kuuluisin yhdestä anekdootista ja paljon lainatusta siteerauksesta.
Kolmannen tutkimusmatkansa aikana Niili-joen lähdettä etsiessään Livingstone joutui niin eristyksiin tietoyhteyksistä Eurooppaan, että hänen peräänsä lähetettiin tutkimusretkikunta.
Retkikuntaa johti tunnettu seikkailija ja tutkimusmatkailija Henry Morton Stanley (1841–1904). Se lähti matkaan keväällä 1871 ja löysi Livingstonen marraskuussa.
Sitaattikirjoihin on jäänyt tutkimusmatkailijoiden kohtaamisesta kuuluisa oletus.
– Tohtori Livingstone, oletan, Stanleyn kerrotaan sanoneen kohdatessaan Livingstonen.
Suomennoksesta riippuen on puhuttu myös otaksumisesta. Alkukielinen sitaatti kuuluu englanniksi ”Doctor Livingstone, I presume”.
Stanley toi mukanaan lääkintätarvikkeita, joita itsekin pahasti sairastellut Livingstone olisi kipeästi tarvinnut jo aiemmin.
Miehet ystävystyivät, ja Stanley yritti saada Livingstonen palaamaan Englantiin. Livingstone ei tähän kuitenkaan suostunut.
Livingstone jatkoi tutkimusmatkaa, mutta sairaus vei lopulta voiton. Kuuluisa tutkimusmatkailija kuoli Chitambon kylässä 1. toukokuuta 1873. Livingstone oli juuri ehtinyt täyttää 60 vuotta.
Pitkäaikaiset afrikkalaiset apulaiset Susi ja Chuma hautasivat Livingstonen sydämen puun alle, ja muu ruumis vietiin kuivattuna ja suolattuna Englantiin. Livingstone on haudattu kuuluisaan Westminster Abbeyn kirkkoon.
Hän taivalsi 30 vuoden aikana liki 50 000 kilometriä Afrikan mannerta.

Livingstonen löytänyt Henry Stanley ei jäänyt historiankirjoihin lopulta mitenkään kunniallisena hahmona.
Hän oli vastuussa ja itsekin toteutti väkivaltaa, tappoja ja raiskauksia sekä muuta Afrikan alkuperäisväestön kaltoinkohtelua. Julmasta siirtomaahallinnosta tunnetun belgialaisten kuninkaan Leopold II:n leivissä Stanley kartoitti Kongo-jokea, ja oli perustamassa Leopoldin julmaa hallintoa alueelle.
Stanley teki myös uraa Britannian parlamentissa. Orjuudenvastainen yhdistys toi Stanleyn rikokset julkisuuteen jo hänen eläessään.