Syöpämysteeri "maissivyöhykkeellä" – nuorten aikuisten diagnoosit räjähtivät kasvuun
Yhdysvalloissa on tapahtunut hämmentävä muutos nuorten aikuisten syöpädiagnooseissa, Washington Post raportoi.
Syöpälukemat 20-, 30- ja 40-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa ovat nousseet, vaikka syöpien kokonaismäärä on laskenut – ja maantieteellinen sijainti näyttää olevan avaintekijä siinä, kuka sairastuu nuorena.
Washington Postin data-analyysin mukaan syöpälukemat nuorten aikuisten keskuudessa niin sanotulla Maissivyöhykkeellä Yhdysvaltojen Keskilännessä nousevat nopeammin kuin maassa kokonaisuudessaan.
Kuudessa johtavassa maissintuotantoa harjoittavassa osavaltiossa – Iowassa, Nebraskassa, Illinoisissa, Minnesotassa, Indianassa ja Kansasissa – syöpäfrekvenssi nuorten aikuisten ja koko väestön keskuudessa oli sama kuin muualla maassa vielä silloin, kun osavaltiokohtainen seuranta alkoi vuonna 1999.
Vuodesta 2015 lähtien syöpälukema 15–49-vuotiaiden keskuudessa on ollut näissä osavaltioissa huomattavasti muuta maata korkeampi. Esimerkiksi ihosyöpäriski nuorilla miehillä on 35 prosenttia ja nuorilla naisilla 66 prosenttia korkeampi kuin ikätovereillaan muissa osavaltioissa.
Vuosittaisessa syöpäraportissaan Iowa Cancer Registry on maininnut mahdollisina syinä osavaltion korkeisiin syöpälukuihin ultraviolettisäteilylle altistumisen, koska niin monet asukkaat tekevät maataloustyötä ulkona, ja korkean humalajuomisen määrän; osavaltio on asiaa koskevissa kyselyissä usein maan kolmen kärjessä.
Viime vuonna julkaistussa raportissa Iowan yliopiston Environmental Health Sciences -tutkimuskeskus luonnehti Iowaa ”syöpää aiheuttavien aineiden ympäristöaltistusten hotspotiksi”.
Raportissa todettiin, että osavaltion maaperässä on maan korkeimpia luonnollisia radonpitoisuuksia ja sen pohjavesi sisältää maan korkeimman keskimääräisen nitraattipitoisuuden, mikä johtuu suurelta osin vuosikymmeniä kestäneestä lannoitteiden käytöstä.
Radon luokitellaan keskeiseksi riskitekijäksi keuhkosyövälle, ja useat tutkimukset ovat yhdistäneet juomaveden nitraatin vatsan alueen syöpiin.
– Olemme paikka, jossa käytetään paljon maatalouskemikaaleja, sekä historiallisesti että nykyään. Se herättää huolta altistuksista, sanoo tutkimuskeskuksen johtaja Hans-Joachim Lehmler.
Kasvava tieteellinen näyttö on yhdistänyt pitkäaikaisen altistuksen lannoitteille, torjunta-aineille ja rikkakasvien torjunta-aineille kohonneisiin syöpäriskeihin erityisesti non-Hodgkinin lymfooman, leukemian ja eturauhassyövän osalta.
Tutkimukset viittaavat siihen, että nämä kemikaalit voivat vahingoittaa DNA:ta, häiritä hormonitoimintaa, lisätä tulehdusta, tukahduttaa immuunijärjestelmää ja laukaista oksidatiivista stressiä, joka voi vahingoittaa soluja ajan mittaan.
Kiistan keskipisteessä on glyfosaatti, maapallon laajimmin käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Maailman terveysjärjestö luokitteli sen vuonna 2015 ”todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi” aineeksi.
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA) oli eri mieltä ja vahvisti vielä vuonna 2020 uskovansa, että glyfosaatti ”ei todennäköisesti ole syöpää aiheuttava”. EPA sanoo päivittävänsä parhaillaan arviotaan glyfosaatin syöpävaarallisuudesta ja suunnittelevansa tulosten julkaisemista vuonna 2026.