"Se on hallituksen vika, muistakaa se" – keskustanuorilla huolta palveluista, terveydestä ja tekoälystä

Keskustanuoret

Keskustanuorten tänä viikonloppuna pidettävän liittokokouksen eräs kantavista teemoista on ollut digitalisaatio ja sosiaalisen median ongelmat.

Useampi liittokokoukselle saapunut poliittinen aloite ja lauantain yleiskeskustelun puheenvuoro käsitteli asiaa. Kantaa teeman suhteen otti myös nuorisojärjestön väistyvä puheenjohtaja Jere Tapio poliittisessa katsauksessaan.

Olisiko aika ottaa askel taaksepäin, kysyi Venla Österberg Kainuun piiristä.

– Se ei olisi peruutusta menneisyyteen, vaan tukijalka, jolta ponnistaa.

– Sosiaalinen vuorovaikutus muuttuu poikkeavaksi ja ahdistavaksi. Digitalisaatio, algoritmit ja kuplautuminen ajavat ihmisiä erilleen asioissa, joilla ei oikeasti olisi niin suurta merkitystä, Österberg harmitteli.

Laura Hämäläinen Etelä-Savosta esitti huolen ihmisten aivotoiminnan rapistumisesta tekoälyn runsaasta käytöstä johtuen.

– Työkaluja pitää osata käyttää, mutta kysyn, annammeko taistelematta tärkeimmän voimavaramme rapistua? Annammeko ajattelumme tylsistyä?

Muita teemoja olivat esimerkiksi hallituksen leikkaukset, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mielenterveys ja perheellistymisen tuki.

– Petterin pimeässä peliluolassa on tehty aika lyhytnäköisiä leikkauksia. Yksilön vastuuta on lisätty, mutta yksilön mahdollisuuksia ottaa vastuuta on vähennetty. Koulutusleikkaukset ovat olleet erityisen tuhoisia, Patrick Paldanius keskustanuorten Varsinais-Suomen piirijärjestöstä moitti Orpon oikeistohallitusta.

– Pelko ja epävarmuus ovat suurimpia syitä perheellistymisen lykkäämiseen. Se, ettei tiedä, mitä tehdä tai että pelkää vapauden menetystä. Lapsiperheiden tuki on puutteellista, ja tähän täytyy tehdä muutos, Jaakko Jurvelin Pohjoi-Pohjanmaan piiristä peräänkuulutti.

Niin ikään pohjoispohjalainen Elias Ollila muistutti mielenterveyden väliinputoajista.

– Heitä ovat etenkin nuoret, jotka ovat liian sairaita ennaltaehkäisevien toimien piiriin, mutta liian terveitä saadakseen lähetteen eteenpäin. Terveydenhuollon portaiden on oltava niin matalia, ettei kukaan putoa niiden väliin. Matalan kynnyksen vertaistuki voisi olla ratkaisu.

– Sotepalveluita kuritetaan rankasti. Se on hallituksen vika, muistakaa se. Hallitus tekee kurituspolitiikkaa, paluuta vanhaan ei ole, kun palveluverkkoa on jouduttu karsimaan, Jarno Saukko Keski-Pohjanmaan piiristä moitti.

Esille nousseita teemoja olivat lisäksi esimerkiksi liikenne- ja ympäristöpolitiikka sekä Itä-Suomen vaikeat näkymät. Anton Sahinaho Varsinais-Suomesta nosti esille kansainvälisen politiikan puhumalla eilen perjantaina 80 vuotta täyttäneestä Yhdistyneistä kansakunnista.

– Ei ole muuta yhtä merkittävää kansainvälistä organisaatiota hätää kärsivien auttamiseen. Suomi voi olla YK:n kautta diplomaattisissa keskusteluissa sellaistenkin maiden kanssa, joihin ei muuten ole suoria suhteita, mutta jotka voivat olla yhteistyökumppaneita monissa tärkeissä asioissa. Toivottavasti Suomi pienenä maana tajuaa YK:n arvon ja tukee sen kestävän kehityksen tavoitteita.

Kaisa Oinas-Panuma Kainuusta toivoi laajempaa keskustelua Itä-Suomen asiasta.

– Investoinnit eivät löydä perille asti, työpaikat lähtevät pois, inhimillisissä tarpeissa alueemme jää hännille. Aluetason osattomuuden tunne ei tue yhteiskunnallista eheyttä, jota keskivoimien pitäisi tällaisena aikana tukea.

Liikennepolitiikasta linjasivat Tommi Keränen Pohjois-Pohjanmaalta ja Santeri Ala-Röyskö Hämeestä.

– Matkaketjujen sujuvoittaminen tarkoittaa kahden tai useamman eri kulkutavan yhdistämistä vaikkapa rautatieasemalta kotiin tai lentokentältä hotellille. Se ei toteudu moitteetta Suomessa. Esimerkiksi linja-autot eivät odota kaukojunien matkustajia. Samoin rautatieasemilla on usein liian vähän parkkipaikkoja. Tätä kokonaisuutta pitäisi sujuvoittaa, Keränen arvioi.

Ala-Röyskö visioi autoveron poistamista ja ruuhkamaksujen määräämistä suurimpiin kaupunkeihin. Ruuhkamaksuilla olisi ympäristöpoliittinen peruste, jonka vaikutusta kukkaroon voisi kompensoida autoveron alentamisella tai poistamisella.

– Kaupungeissa on enemmän ihmisiä ja enemmän autoja, siten myös enemmän pakokaasuja, päästöjä. Kaupungissa on myös helpompi valita julkinen kulkuneuvo.

– Autoveron merkitys ei ole erityisen suuri päästövähennyksissä. Sen alentaminen tai siitä luopuminen toisi loven budjettiin, mutta ruuhkamaksuista tulisi sitä vastoin tuloja väylien ja julkisen liikenteen kehittämiseen.

Keskustanuorten liittokokous järjestetään kuluvana viikonloppuna. Kokous on juhlakokous, sillä järjestö perustettiin 80 vuotta sitten Salossa, jossa tämänkinvuotinen liittokokous pidetään. Kokoustila on keskustalaisittain sikäli merkittävä, että Lehmirannan lomakeskuksessa on aiemmin toiminut keskustalähtöinen Alkio-opisto. Kokoukseen osallistuu 113 virallista edustajaa ja koko joukko kokouksen seuraajia.