Sopeutustarve voi nousta ensi kaudella jopa yli 18 miljardiin, arvioi VM
Valtiovarainministeriön (VM) laskelmien mukaan sopeutustarve ensi vaalikaudella olisi vielä paljon kovempi kuin esillä ollut 9,9 miljardia euroa, jos Suomen talous ei kasva odotetusti.
Laskelmien mukaan taloutta pitäisi sopeuttaa jopa 18,4 miljardilla eurolla neljässä vuodessa, jos talouskasvu jatkuu yhden prosenttiyksikön perusskenaariota hitaampana vuosina 2027–2031.
Perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on 1,6 prosenttia keskimäärin vuodessa. Tällöin sopeutustarve olisi neljän vuoden sopeutuskaudella 9,9 miljardia euroa. Jos sopeutuskausi on seitsemän vuotta, olisi sopeutustarve 6,4 miljardia euroa.
Toisaalta, jos talouskasvu on esimerkiksi prosenttiyksikön perusskenaariota nopeampaa, on ensi vaalikauden neljän vuoden sopeutustarvekin enää 7,4 miljardia euroa, ilmenee STT:n haltuunsa saamista tuoreista laskelmista.
Luvut ovat VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027 eli millaisia voisivat olla EU:n finanssipoliittisista säännöistä tulevat vaatimukset Suomelle ensi vaalikaudelle.
Luvut voivat vielä muuttua paljonkin.
Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.
Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden. Päätös on kerrottava EU:lle seuraavan hallituskauden alussa vuonna 2027.
Valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson kertoo STT:lle, että arvio 18,4 miljardin euron sopeutustarpeesta perustuu ”ekstriimiin” skenaarioon.
– En osaa sanoa, mikä olisi sellainen kriisi, että sen takia ennustettaisiin neljä vuotta eteenpäin niin heikkoa kasvua. Yleensähän sokit tulevat yllätyksenä, Henriksson sanoo STT:lle.
VM:n laskelmat ovat olleet Suomen niin sanotusta velkajarrusta neuvottelevan parlamentaarisen työryhmän viimeisimmän sovun pohjana.
Suomen on kirjattava EU-säännöt lakiin ensi vuoden alkuun mennessä. Lakipaketti sisältää EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanon lisäksi kansallisia linjauksia, joista parlamentaarinen työryhmä on neuvotellut.
STT:n tietojen mukaan työryhmä on päättämässä kansallisista linjauksista tiistaina. Ne tulevat voimaan vuonna 2031.
– Ensi vaalikausi on siirtymäkausi eli kansallinen reunaehto ei ole vielä voimassa ja arvio tulee puhtaasti EU:n säännöistä. Herkkyysarviossa on tehty oletus, että tehdään neljän vuoden sopeutuskausi, joka normaalioloissa olisi 9,9 miljardia. Jos kasvu olisi paljon hitaampaa, velka menisi yli 90 prosentista, mikä tarkoittaisi, että EU-säännöt olisivat vielä nykyistä tiukemmat, Henriksson sanoo.
Hänen mukaansa seitsemän vuoden sopeutuskaudessa on alempi sopeutus, koska sopeutus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle.
EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaan julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Komissio laskee kullekin jäsenmaalle velkakestävyysanalyysin niin sanotun viiteuran, mikä määrittelee sopeutusvaatimuksen.
Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen julkisen velan olevan lähempänä 90 prosenttia ensi vuonna.
Tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä.
Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.
– Silloin kansallinen sääntö ei ole sitova, vaan pitää tehdä EU:n säännön mukaan. EU:ta löysempää sääntöä ei ole lupa toimeenpanna kansallisesti, Henriksson sanoo.
Miksi kansallisia sääntöjä siinä tapauksessa edes tarvitaan?
Henrikssonin mukaan se johtuu siitä, että EU:n sääntö loppuu 60 prosenttiin. Ajatus on, että vaikka EU ei enää vaatisikaan Suomelta toimia sen jälkeen, kun se on saavutettu, niitä silti tehtäisiin ja velkasuhteen pienentämistä jatkettaisiin.