Romutuspalkkio kerää sekä kiitosta että kummastusta – valiokuntapomo esittää rahoille parempaa käyttökohdetta
Hallituksen romutuspalkkiokampanja on herättänyt puhetta puolesta ja vastaan. Erityisesti tikun nokkaan on nostettu se, kuinka romutuspalkkio hyödyttää lähinnä suurituloisia ja varakkaita.
Kampanja alkaa varsinaisesti 1. tammikuuta 2026, mutta sitä varten voi jo romuttaa autonsa kampanjan ehdoilla. Romutuspalkkiota voi hakea takautuvasti 1. lokakuuta 2025 alkaen romutetuista autoista. Kampanja kestää vuoden 2027 loppuun tai kunnes 20 miljoonan määräraha on käytetty.
Hallitus esittää, että valtio maksaisi romutuspalkkiota 2000 euroa uuden vähäpäästöisen bensiini- tai dieselauton tai 2500 euroa täyssähköauton hankintaan, kun henkilö vie vähintään kymmenen vuotta vanhan autonsa romutettavaksi.
Uuden hankittavan auton päästöt saavat olla korkeintaan 140 grammaa hiilidioksidia per kilometri. Aiemmin rajana on ollut 120 grammaa kilometriä kohden.
Esimerkiksi Autoliitto on kiitellyt kampanjaa, kun taas Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on moittinut sitä.
Autoliitto kertoo tiedotteessaan Moottori-lehdessään (12.8.) pitävänsä esimerkiksi korkeampaa päästörajaa hyvänä asiana, sillä se laajentaa kuluttajien valintamahdollisuuksia. Suomessa on vanha autokanta, ja liitto kiittää toimia, joilla kantaa kannustetaan uusimaan. Tämä parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää päästövähennystavoitteita.
Palkkiosummienkin Autoliitto katsoo asettuvan sopivalle tasolle.
– Suurin osa romutettavista autoista olisi joka tapauksessa selvästi yli kymmenen vuoden ikäisiä, sillä kymmenvuotias liikennekelpoinen auto voi olla markkinoilla arvokkaampi kuin siitä saatava romutuspalkkio, liitto toteaa.
Nopea haku Nettiauto-automyyntisivustolta antaa väitteelle tukea. Nettiautossa on myynnissä (perjantaina 3.10.) noin 67 000 tieliikennekelpoista henkilöautoa. Niistä 30 000 on noin kymmenenvuotiaita tai vanhempia. Näistä vain 4858 maksaa korkeintaan 2500 euroa. Matalammassa korkeintaan 2000 euron hintahaarukassa on myynnissä 3495 autoa.
Tieliikennekelpoisuus on eräs kriteeri romutettaville autoille. Romutuspalkkiokampanjan eräs ehto on, että romutettava auto on ollut liikennekäytössä yhtäjaksoisesti edeltävät 12 kuukautta.
Tätä Autoliitto moittii. Liiton mielestä olisi kohtuullisempaa, jos vaatimus olisi vaikka 12 kuukautta edellisen kahden vuoden ajalta. Myös tietyin ehdoin tukea tulisi tavoittavuuden vuoksi laajentaa käytettyihin autoihin, liitto arvioi.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi kampanjan jäävän vaikutuksiltaan heikoksi. Tutkimuslaitos katsoo tiedotteessaan (8.8.), että esitys on vailla luotettavia perusteluja.
– Esitysluonnoksessa ei ole mitään tietopohjaa tai tilastoaineistoa tavoitteiden tueksi. Samoin vaikutusten arviointi ei sisällä esitystä tukevia perusteluita siitä, että laki parantaisi liikenneturvallisuutta, tutkimusprofessori Marita Laukkanen ja erikoistutkija Anna Sahari sanovat.
VATT nostaa esille myös sen, että viidensadan euron lisätuki kahden tuhannen euron päälle ei ohjaa luultavasti suuremmin täyssähköautojen hankintaan. VATT arvioi, että kampanja vaikuttaa eniten suhteellisesti hyvätuloisten autonhankintaan ja sitä kautta autokaupppojen liikevaihtoon.
– On hämmentävää, että samaan aikaan kun valtiovarainministerin budjettiesityksessä esitetään leikkauksia kuntien peruspalveluihin ja valtion tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, autokaupan vauhdittamista pidetään sellaisena valtion tehtävänä, johon halutaan ohjata uutta rahoitusta, Laukkanen ja Sahari kommentoivat tiedotteessa.
Hyvätuloiset nostaa esille myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.).
– Hallituksen esitys on mielenkiintoinen. Siinä ehdotetaan laitettavaksi 20 miljoonaa euroa romutuspalkkioon, jonka monet asiantuntijat ovat sanoneet kohdentuvan vain hyvätuloisille.
– Toisaalta kun katsoo päästörajoja, näyttää, ettei tämä romutuspalkkio ole kovin tehokas keino tukea liikenteen sähköistymistä.
Ovaska kertoo Suomenmaalle ihmettelevänsä kovasti sitä, mitkä arvovalinnat Orpon hallitus on tehnyt.
– Tähän käytetään 20 miljoonaa euroa, ja samalla tällä kaudella on voimakkaasti leikattu yksityistieavustuksia. Niihin ei löydy rahaa, vaikka ne ovat kustantaneet vain muutamia miljoonia.
– Esimerkiksi ensi vuodelle esitetään yksityistieavustuksiin ainoastaan 5,5 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Sipilän hallituksen aikana summat olivat 10–15 miljoonaa ja edellisellä kaudella ennätykselliset 20–30 miljoonaa, Ovaska muistuttaa.
Suomen autokanta on todella vanha, Ovaska myöntää. Samalla hän huomauttaa, että oikea keino sen uudistamiseen ei ole se linja, jonka hallitus on valinnut.
– Näyttäisi, ettei tässä välttämättä tule sellaisia vaikutuksia, että se merkittävästi uudistaisi Suomen autokantaa.
Valiokuntapomo muistuttaa esimerkiksi Traficomin selvittäneen, millaisia vaikutuksia aiemmilla romutuspalkkiokampanjoilla on ollut.
– Esimerkiksi vuosien 2020–2021 kampanjassa noin kolmannes tuen hyödyntäjistä olisi hankkinut saman auton ilman romutuspalkkiotakin, eli heidän kohdallaan vaikutuksia autokantaan, liikenneturvallisuuteen tai päästöihin ei ollut. Toinen kolmannes taas olisi hankkinut uuden sijaan käytetyn auton. Käytettykin voi olla vähempipäästöinen kuin esimerkiksi tämä 140 gramman päästöraja.
– Reilu neljännes taas ei olisi vaihtanut autoa lainkaan, jos romutuspalkkiota ei olisi ollut saatavilla.
Ovaska peräänkuuluttaa sitä, oliko esitys todella välttämätön.
– Eikö rahaa olisi voinut käyttää esimerkiksi yksityistieavustuksiin ja yleensä tieverkon parantamiseen? Automyynti vetosi arvonlisäverotuloihin vedoten, mutta kyllähän tienpidostakin niitä alveja kertyy.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja odottaa valiokuntakuulemisia mielenkiinnolla. Hän ajattelee, että romutuspalkkiokampanjoita voi kyllä toteuttaa, mutta myös eri tavoin kuin hallitus nyt aikoo.
– Mietin myös, eikö olisi voinut luoda mallia, jossa olisi esimerkiksi tullut tukea käytetyn, matalampipäästöisen auton hankintaan.
Kaiken kaikkiaan Ovaska pitää vaikeana sanoa, miten Suomessa onnistutaan liikenteen päästövähennyksissä.
– Asiantuntija-arviot ovat hyvin ristiriitaisia. Tämän hallituksen toimet eivät tietysti ole auttaneet päästöjen vähentämisessä.
Liikkumisen tarve Suomessa on ja pysyy.
– Meillä on huomioitava, että maamme etäisyydet ovat pitkiä. Tarvitaan henkilöautoja ja kumipyöräliikennettä, että tavarat kulkevat ja kilpailukyvystä pidetään huolta. Tämä on lähtökohta.
– Enemmän pitää käydä keskustelua EU:n suuntaan siitä, millä tavoitteisiin päästään, Ovaska peräänkuuluttaa.
Kumipyöräliikenteelle ei hänen mielestään voi laittaa liikaa kustannuspaineita.
– Tällä hetkellä korjausvelka kasvaa ja tulee kasvamaan entistä enemmän. Alempi tieverkko on huonossa kunnossa.
– Toivon, että jatkossa panostetaan perusinfraan. Kun se on kunnossa, liikenne on sujuvampaa, ja jakeluverkko on kattavampi myös raskaassa liikenteessä, Ovaska vetoaa.