Suomessa kiertää kymmeniä koronan omikronmuunnoksia – asiantuntija ei suosittele enää kotitestejä
Koronatartuntojen tilanne on tällä erää melko rauhallinen Suomessa, kertoo erikoistutkija Erika Lindh Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Osaltaan tätä selittää se, että virus on kiertänyt maailmaa jo useamman vuoden.
– Koronaviruksen aiheuttamat epidemiat ovat vuosi vuodelta maltillisempia väestön immuniteetin kasvaessa, Lindh sanoo STT:lle.
Ajoittaiset, viime syksyn kaltaiset vahvemmat epidemiat ovat hänen mukaansa silti todennäköisiä jatkossakin.
– Suomessa kiertää nyt kymmeniä koronan omikron-variantteja, mutta ne ovat kaikki oireiltaan hyvin toistensa kaltaisia. Ei ole ilmennyt jotain, joka aiheuttaisi uudenlaisia tai entistä vakavampia oireita, virologi lisää.
Sairaalahoitoon on Lindhin mukaan joutunut viime aikoina Suomessa vähemmän ihmisiä kuin samaan aikaan viime vuonna.
THL yhtä kaikki toteaa rokotussuosituksissaan, että koronavirus saattaa aiheuttaa epidemia-aallon jälleen kuluvan vuoden jälkipuoliskolla.
Myös tänä syksynä suositetaan koronarokotuksia joillekin väestöryhmille. THL:n verkkosivuille on hiljattain päivitetty uudet linjaukset. THL suosittelee koronarokotteita lokakuusta alkaen 75 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, sekä kaikenikäisille vakavasti immuunipuutteisille.
Syksyllä koronarokote kannattaa ottaa myös aikuisten alle 75-vuotiaiden, joilla on useita vakavan koronataudin riskiä lisääviä sairauksia.
Entä miten hyvin koronarokote tehoaa eli suojaa?
– Rokote suojaa vakavalta sairaudelta ja kuolemalta varsin hyvin, kuten on tavoitteenakin, Lindh toteaa.
Koronakuolemia tapahtui Suomessa vielä viime vuoden epidemiakaudella jonkin verran, mutta sen jälkeen alkukeväästä lähtien kuolemia on ollut tutkijan mukaan harvakseltaan.
– Joillakin viikoilla tänä vuonna ei ole ollut yhtään koronakuolemaa.
Edellinen koskee tapauksia, joissa korona on määritelty kuolinsyyksi. Syyn nimeäminen ei ole aivan pulmatonta: korona voi olla yksi useista kuolemaan johtaneista tekijöistä.
Lindhin mukaan koronan oireita ei voi erottaa muiden hengitystievirusten oireista ilman laboratoriokoetta. Kotona tehtävistä koronatesteistä ei ole hänen mukaansa enää juurikaan hyötyä.
– Jos oireet muuttuvat vakavammiksi, kuten hengenahdistukseksi, on syytä ilman muuta ottaa välittömästi yhteyttä terveydenhoitoon.
Vaikka korona on ollut vitsauksena jo puolen vuosikymmentä, se on Lindhin mukaan vielä siinä määrin tuore tulokas, että covidin pitemmän aikavälin esiintyvyyttä ei toistaiseksi kyetä arvioimaan.
– Vielä on auki esimerkiksi se, vakiintuuko korona influenssan tapaiseksi, talviaikaan epidemioita aiheuttavaksi virukseksi, vai kiertääkö se tasaisesti ympäri vuoden.
Tutkijalta on syytä kysyä myös siitä, onko koronasta vielä liikkeellä Suomessa väärää tietoa tai vääriä käsityksiä.
– Koronatietämys on jo aika hyvä. Pandemian päättymisenkin jälkeen on hyvä muistuttaa käsihygieniasta. Sen avulla voi estää niin koronan kuin muidenkin tartuntojen pääsyä omaan perheeseen.
Eräistä muista virustaudeista koronan erottaa se, että epäonnisia se piinaa varsin pitkinä jälkioireina. Jo vuoden 2022 elokuun loppuun mennessä 21 000 ihmistä oli saanut Suomessa long covid -diagnoosin.
Long covidiin eli pitkittyneeseen koronatautiin voi lääkäriarvioiden mukaan sairastua siinäkin tapauksessa, että on sairastanut varsinaisen koronataudin oireettomana.