Petteri Salmijärvellä oli suunta hukassa useiden vuosien ajan peruskoulun jälkeen – Nyt hän kertoo, miten kaikki muuttui
Aurinko on kiivennyt niin korkealle Itä-Lapin taivaalle kuin se kirpeänä tammikuisena pakkaspäivänä voi kiivetä.
Lumipeitteinen Sallan Pyhäjärvi hohkaa sen alla tyynenä. Häikäisevien auringonsäteiden takaa pilkistää Sallatunturin huippu.
– Kyllä tätä maisemaa kelepaa kattella, Petteri Salmijärvi virnistää kotinsa keittiössä vahvalla murteellaan.
Kotipaikkansa hän valitsi aikanaan kiertelemällä kaikkien Sallan järvien rannat. Kun tämä paikka tuli vastaan, oli valinta lähes heti selvä.
Keskustan Lapin piirin puheenjohtajana toimiva Salmijärvi on sallalainen paluumuuttaja. Aikanaan hän asui kymmenen vuotta muualla, mutta palasi syntymäseudulleen viitisentoista vuotta sitten töiden perässä.
– Tarkoitus oli hankkia työkokemusta pari vuotta ja lähteä sitten muualle. Mutta tänne jäin, enkä ole katunut, Salmijärvi naurahtaa.

Päätyminen tähän pisteeseen ei kuitenkaan mennyt yksinkertaisinta reittiä.
Kun Salmijärvi 1990-luvulla pääsi peruskoulusta, ei hän oikein tiennyt, mitä haluaisi elämässään tehdä.
Lukio ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta, joten hän kävi muutaman vuoden ammattikoulua. Sitten hän kävi kurssit eräoppaaksi ja rinnetyöntekijäksi.
Lopulta hän muutti Sallasta muualle ja kokeili erilaisia ammatteja eri puolilla Suomea.
– Olihan se melko raskasta aikaa. Kaikki oli sellaista hakemista. En tiennyt, kuka olen ja mitä haluan, hän pohtii.
Useamman vuoden seilaamisen jälkeen Salmijärvi halusi kuitenkin elämään jotain pysyvämpää. Liikunnan parissa toimiminen kiinnosti, mutta alan koulujen tiukat pääsyvaatimukset meinasivat lannistaa.
Lopulta hän pääsi Lapin urheiluopistoon liikunnanohjaajan koulutukseen. Valmistuttuaan hän opiskeli vielä nuoriso-ohjaajaksi.
– Kun pääsin haluamaani kouluun, ei minulla ollut enää mitään ongelmaa suorittaa kaikki opinnot ajallaan. Minun piti vain kulkea pidempi tie.
Opiskeluihin liittyvä harjoittelujakso heitti hänet takaisin Sallaan. Kohta hänet kutsuttiin jo kuntaan vakituisiin töihin.
Ensimmäinen vuosi Sallassa herätti Salmijärvessä paljon hämmästystä.
Hän oli silloin 27-vuotias. Suurin osa ikätovereista oli muuttanut muualle. Välillä tuntui, ettei täällä asu enää ketään.
– Minun täytyi tutustua itseäni vanhempiin ihmisiin. Yhtäkkiä huomasin istuvani vanhojen miesten äijäköörissä.
Paljon iloa toi luonto: järvet, joet ja metsät.
Hän oli tottunut kalastamaan ja metsästämään pienestä saakka. Monen vuoden tauon jälkeen vanhat harrastukset tuntuivat erityisen hyviltä.
– Kun aikani kuljin metsissä ja kalareissuilla ja työkin oli ihan mielekästä, niin pikku hiljaa aloin kypsyä siihen, ettei elämä täällä olekaan sen hullumpaa.
Nyt Salmijärvi työskentelee Sallan kunnan nuoriso- ja liikuntatoimen johtajana.
– Omista nuoruudenkokemuksista on ollut paljon hyötyä työssäni. Ymmärrän niitä nuoria, jotka eivät löydä paikkaansa heti. Täällä monen täytyy muuttaa jo yläasteen jälkeen muualle opiskelemaan, jos ei halua lukioon. Monille se on aivan liian aikainen itsenäistyminen.
Alueiden elinvoima on Salmijärvelle teema, jota hän haluaa politiikassa puolustaa.
Moni Salmijärven ikätoveri haluaisi palata kotikonnuilleen, mutta kun alueella ei ole töitä ja koulutuspaikkoja, haaveet eivät onnistu.
Usein tilanne on Salmijärven mukaan se, että töitä löytyisi pariskunnasta toiselle, varsinkin naisvaltaisilta sosiaali- ja terveysaloilta.
– Mutta jos töitä ei ole molemmille, harva perhe uskaltaa sitoutua sellaiseen.
Sallan lähikuntiin on vireillä useita isoja teollisuushankkeita, kuten Kemijärven sellutehdas tai Soklin kaivos Savukoskella.
Salmijärven mielestä valtion pitäisi tehdä hankkeiden eteen kaikkensa. Se tarkoittaisi muun muassa suuria investointeja liikenneyhteyksiin.
– Välillä vaan mietityttää, että kaiken tänne tulevan edistäminen sujuu kauhean hitaasti.
Salmijärvestä tuntuu usein ihan aidosti siltä, ettei Etelä-Suomessa ja valtakeskittymissä ymmärretä Lapin todellisuutta.
Maaseudun ja kaupunkien asettaminen vastakkain on hänen mielestään turhauttavaa.
– Jotenkin ihmisiltä on kadonnut käsitys siitä, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Eiväthän jääkiekossakaan hyökkääjät ja puolustajat pelaa eri peliä. Sama homma pitäisi saada myös yhteiskuntaan.

Vuonna 2012 Salmijärvi asettui keskustan ehdokkaaksi kuntavaaleihin.
Ennen sitä hänellä ei ollut mitään kokemusta politiikasta. Lapsuuden kodissakaan politiikasta ei ollut juuri puhuttu.
– En edes tiennyt, kuka on Santeri Alkio, mutta piti pian ottaa selvää, kun kysymyksiä asiasta tuli niin paljon, hän nauraa.
Moni myös epäili Salmijärven keskustalaisuutta. Hänen isoisänsä oli ollut joskus aikoinaan kunnallispolitiikassa vasemmiston riveissä.
– Joidenkin mielestä se tarkoitti sitä, että minäkin olen vasemmistolainen.
Salmijärvi korostaa, että keskustalaisuus oli hänelle oma henkilökohtainen valinta. Hän ei saanut sitä verenperintönä, kuten moni muu.
– Tasapaino ääripäiden välillä on minulle tärkeä. Alueellinen tasa-arvo myös. Ne ratkaisivat puoluevalinnan hyvin pian.
Salmijärvi meni kuntavaaleissa läpi. Pian hän lähti mukaan myös keskustan Lapin piirin toimintaan. Vuoden 2019 alussa hän aloitti koko piirin puheenjohtajana.
Ensimmäinen vuosi puheenjohtajan pestissä oli kuitenkin raju. Suomessa käytiin kahdet vaalit, joista eduskuntavaaleissa Salmijärvi oli itsekin ehdokkaana.
Keskusta koki vaalitappion ja vaihtoi puheenjohtajaa ylimääräisessä puoluekokouksessa.
– En hirveästi ehtinyt kiertää kenttää ja tavata ihmisiä, kun koko ajan oli jotain muuta päällä.
Keskustan järjestökentässä riittäisi Salmijärven mukaan paljon korjattavaa. Hänen mielestään paikallisyhdistykset voitaisiin lakkauttaa ja kullekin paikkakunnalle voitaisiin asettaa vain yksi järjestö.
– Se selkeyttäisi kuviota, vähentäisi kokouksissa istumista ja helpottaisi uusien toimijoiden pääsemistä mukaan.
Oman lukunsa piirin puheenjohtajan työhön tuo se, että keskustalla on mennyt pitkään gallupeissa niin huonosti.
Salmijärven mukaan kyse on paljon siitä, ettei kansalaisten luottamus keskustaa kohtaan olen kunnossa. Se pitäisi nyt palauttaa.
Puolueen pitäisi enemmän kuunnella ihmisiä ja tehdä sen perusteella politiikan tekemiseen vaikuttavia johtopäätöksiä.
Enemmän Salmijärvi kaipaisi myös selkeitä vastauksia ja perusteluja siihen, miksi keskusta valtakunnan tasolla toimii kuten toimii.
– Ihmisten täytyy saada kokemus ja luottamus siitä, että keskusta on heitä varten ja me viemme heidän asiaansa eteenpäin.