Trumpin kaduille määräämä sotilasjoukko kasvaa – "Valjastettu poliittisten päämäärien ajamiseen"
Kansalliskaartin sotilaallinen läsnäolo jatkaa voimistumistaan Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa presidentti Donald Trumpin poikkeuksellisessa voimannäytöksessä.
Useammat republikaanijohtoiset osavaltiot ovat vastanneet Trumpin hallinnon lähettämään pyyntöön ja ilmoittaneet lähettävänsä sadoittain joukkoja turvaamaan pääkaupunkia.
Joukot tulevat tukemaan jo viime viikolla Washingtoniin saapunutta 800 kansalliskaartin sotilaan joukkoa ja kaduille partioimaan liittyneitä liittovaltion poliiseja. Voimankäyttökoneistoa Washingtonissa vahvistettiin presidentin asetuksella, joka julisti rikollisuuden aiheuttaman hätätilan selvän demokraattienemmistöiseen pääkaupunkiin.
Tilastojen mukaan rikollisuus on kuitenkin ollut laskussa.
Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtori Pekka Kolehmainen tulkitsee, että kansalliskaarti on Washingtonissa valjastettu poliittisten päämäärien ajamiseen.
– Näyttää siltä, että presidentti on valmis käyttämään kansalliskaartia avoimen poliittisesti oman tahtonsa viemiseksi eteenpäin. Sillä on aika merkittävä pelotevaikutus, Kolehmainen sanoo.
Lainvalvonnan siirtäminen paikallistasolta presidentin toimivallan alle on Kolehmaisen mukaan merkittävä presidentin valtaoikeuksien laajennus.
– Yleisesti tällainen militarisoidun voiman käyttö lainvalvonnassa kääntää sotilaat periaatteessa kansalaisia vastaan.
Soraäänittä Trumpin poliisivoimien mylläys ei ole edennyt. Katujen sotilaskuria on vastustettu paitsi mielenosoituksin myös oikeudessa. Presidentin hallinto joutuikin perääntymään aiemmasta suunnitelmastaan korvata Washingtonin paikallispoliisin johtaja liittovaltion poliisijohtajalla. Liittovaltiolla säilytettiin yhä ohjaava rooli.
Kolehmainen näkee Trumpin toimintatavassa kaikuja jo aiemmalta presidenttikaudelta, jonka loppupuolella Trump alkoi tavoitella kansalliskaartin käyttöä maahanmuuttoon liittyviin asioihin.
– Kyllä kyse on Trumpin kohdalla pidempiaikaisesta suunnitelmasta, Kolehmainen uskoo.
Edellisen kerran Trumpin valjasti sotilasvoiman käyttöön Yhdysvaltojen maaperällä kesäkuussa. Tuolloin Trump määräsi kansalliskaartin Los Angelesiin, kun poliisi ja Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa vastustaneet mielenosoittajat ottivat yhteen.
Trump on myös sanonut laajentavansa toimia muihin kaupunkeihin, joita presidentti sanoo rikollisuuden vaivaamiksi.
– Ne ovat nimenomaan demokraattijohtoisia kaupunkeja, kuten New York ja Chicago. Myös selkeästi mustien asuttamat Baltimore ja Oakland on mainittu.
Kolehmainen arvioi Trumpin selkeästi etsivän tapauksia, joissa hän voisi käyttää kansalliskaartia.
– Tämä varmasti tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Se nakertaa Yhdysvaltojen liittovaltion peruspilareita eli erottelua liittovaltiotason ja osavaltiotason päätäntävallan välillä.
Kolehmaisen mukaan Kalifornian tapaus näytti selkeästi, että Trump on kansalliskaartin kautta valmis nakertamaan osavaltion asioista määräävien paikallispäättäjien toimivaltaa. Toimintatavassa on tutkijan mukaan nähtävissä Trumpin samastuminen itsevaltaisiin johtajiin.
– Hän haluaisi olla autoritäärinen johtaja. Hän toteuttaa sellaista politiikkaa demokratiassa. Ainakaan tähän mennessä demokratia ei ole onnistunut häntä pysäyttämään.