Ruutikankaalle nousee ampumaharrastajien Mekka – "Missään muualla Suomessa ei ole ollut aiemmin tällaista kokonaisuutta"

– Hieno ja sopiva nimi ampumaurheilukeskukselle, mutta ei me sitä olla itse keksitty.

Limingan ja Lumijoen rajamaille Ruutikankaalle rakentuva suomalaisen ampumaurheilun suurhanke tuskin olisi sopivampaa sijaintipaikkaa voinut saada ainakaan nimen perusteella.

Ruutikangas Oy:n toimitusjohtaja Timo Haataja paljastaa, että kyse on paikallishistoriasta ja ajasta, jolloin Pohjois-Pohjanmaalla puhuttiin vielä ruotsia.

– Ruotsinkielinen krutgubbe-sana siellä on paikannimen taustalla, hän toteaa.

Nykyajan ”ruutiukkojen” kekseliäisyyttä ja armottoman kovaa ponnistelua on todellakin tarvittu, että kaikkien aikojen mittavin ampumaurheilukeskus ylipäätään on saatu työn alle.

– Yksittäiset radat voivat olla varsinkin Puolustusvoimien puolella isompiakin. Mutta missään muualla Suomessa ei ole ollut aiemmin tällaista kokonaisuutta, jossa kaikkia ampumaurheilun eri lajeja voidaan harrastaa yhdessä paikassa, Haataja muistuttaa.

Ruutikankaan merkitystä korostaa myös pääsy valtakunnallisen urheilupaikkarakentamisen kärkihankkeiden tarkoin valittuun joukkoon muun muassa Olympiastadionin remontin rinnalle.

Ampumaurheiluliitto täytti vastikään kunniakkaat 100 vuotta. Jatkossa Suomeen on entistä helpompi anoa myös kansainvälisen tason arvokilpailuja perinteisessä menestyslajissa.

Kyselyjä on Timo Haatajan mukaan jo tullut ja lisää on odotettavissa ennen kuin keskuksessa päästää toden teolla toiminta aloittamaan muutaman vuoden kuluttua.

Radan sijainti on helppo nähdä positiivisena kilpailutekijänä.

– On tärkeä asia, että valtakunnallisen tason kisa-areenoita on muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Oulun lentokenttä on ihan naapurissa ja kulkuyhteydet ovat muutenkin hyvät. Lisäksi majoituskapasiteettia löytyy lähistöltä runsaasti.

Lähes sadan hehtaaria laajuista ampumaurheilukeskusta ei rakenneta kuitenkaan pelkästään huipputason kilpaurheilun tarpeita varten.

Toiminnan ytimen tulevat muodostamaan tavalliset harrastajat lähiseudulta ja miksei kauempaakin.

Suurhanketta operoiva Ruutikangas Oy on Limingan ja Lumijoen kuntien sekä paikallisten ampumaurheiluseurojen muodostama yhtiö.

Kuntien roolina on ollut alueen kaavoittamisen lisäksi muun muassa yhteydenpito alueen maanomistajiin.

Merkittävänä alkusysäyksenä toimintojen keskittämiselle oli toimitusjohtaja Timo Haatajan mukaan uusi ympäristönsuojelulaki.

– Lähiympäristön pienempien ratojen kohtalon epävarmuus johtui tiedon puutteesta erikoisosaamista vaativien ympäristövaikutusten arvioinnin osalta.

– Isolla yhteisellä keskuksella katsottiin olevan paremmat edellytykset selviytyä myös kasvavasta lupabyrokratiasta, Haataja arvioi.

Suomen Ampumaurheiluliitto ei ole mukana taustayhtiön varsinaisena osakkaana. Kyse on silti lajiliiton ja koko ampumaurheilun tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävästä hankkeesta.

Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola korostaa, että ison valtakunnallisen keskuksen rakentaminen on hyvä lisä pienempien ratojen muodostamassa verkostossa.

– Ympäristönsuojelulaki aiheutti voimaan astuessaan vuonna 2000 hieman sekavan tilanteen ampumaratojen tulevaisuudennäkymistä. Monien ratojen kokema uhka sulkemisesta nähtiin jopa eräänlaisena hätävarjelun liioitteluna, hän muistelee.

Ampumarataverkosto on Jaakkolan mielestä jatkossakin syytä pitää mahdollisimman monipuolisena. Suomessa on hänen arvionsa mukaan noin 720 siviilirataa.

– Pieniä ratoja tarvitaan edelleen. Siellä on matalampi kynnys tutustua lajiin, ja ne toimivat sopivina syöttöratoina isommalle keskukselle.

Ympäristölupamenettelyn yhteydessä ampumaradoille tehdään riskitasoluokitus. Ympäristönäkökulman kannalta merkittävä askel otettiin vuonna 2014.

– Silloin laadittiin ampumaratoja varten parhaimman käyttökelpoisen tekniikan opas. Ympäristöministeriön julkaisun taustalla oli iso työryhmä. Oppaan tarkoituksena oli antaa ohjeita nimenomaan ympäristövaikutusten hallintaa varten.

– Koska ympäristölupamenettely vaati erityisasiantuntemusta ratojen toiminnanharjoittajien etua valvovissa järjestöissä, ollaan parhaillaan panostamassa myös ammattimaisen avun tarjoamiseen lupaprosessien läpiviemiseksi, Jaakkola huomauttaa.     

Lajiliitto ja koko ampumaurheiluväki on seurannut tyytyväisenä myös Ruutikankaan jättihankkeen onnistumista ympäristöluvan vaatimusten läpäisemisessä.

Luonnonvarat, maaperä, pohjavesi, nisäkkäät, pesimälinnut, melu, liikenne ja monet muut tekijät on pyritty tutkimaan ja kartoittamaan parhaan olemassa olevan tiedon mukaan.

Toimitusjohtaja Haataja toteaa ylpeänä, että ympäristökriteerien noudattamisessa mitään ei ole jätetty sattuman varaan.

– Jotain toiminnastamme osoittaa sekin, että kun saimme Ruutikankaalle ympäristöluvan, niin siitä ei ole tullut yhtään valitusta.

Ruutikangas Oy on luovuttanut operatiivisen vastuun ampumaurheilukeskuksen rakentamisesta Graniittirakennus Kallio Oy:lle.

Timo Haatajan mielestä kyseessä on kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu.

– Yhtiöllä on pitkä kokemus tämäntyyppisestä rakentamisesta. Toki he käyttävät erityisesti maansiirtoon myös paikallisia alihankkijoita.

– Tämä on tietysti hyvä juttu myös meidän kannaltamme, että näin iso hanke työllistää myös lähiseudun yrittäjiä, hän huomauttaa.

Jättihankkeen tämänhetkinen kustannusarvio lähentelee 15 miljoonaa euroa.

Valtakunnallisen kärkihankestatuksen myötä Ruutikankaalle on jo myönnetty 900 000 euron rahoitus vuodelle 2022. Pääsy kyseiseen kategoriaan turvaa lisärahoituksen myös seuraaville vuosille.

Ruutikangas Oy rahoittaa omaa osuuttaan kokonaispotista hyvin ympäristöystävällisellä tavalla.

Useat kymmenet keskukseen rakennettavat eri ampumalajien radat tarvitsevat turvallisuuden takaamiseksi jykeviä suojavalleja. Ratojen pituus vaihtelee kymmenestä kuuteensataan metriin, joten suojattavaa riittää todella paljon.

Suojavallit kasataan normaalin murskeen ohella käytöstä poistetusta tai muuten jätteeksi luokitellusta rengasmateriaalista.

Kokohaitari liikkuu tavallisista henkilöauton renkaista aina kaivoksilla käytettyjen jättikokoisten dumppereiden renkaisiin asti.

Liiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola on ylpeä siitä, että ampumaurheilu osallistuu ympäristötalkoisiin materiaaleja kierrättämällä.

– Kuten ampumaurheilun keskittäminen yleisestikin ampumaradoille, niin mielestäni Ruutikankaan ratojen rakentaminen on ympäristön kannalta varsinainen ekoteko, hän suitsuttaa.

Jaakkolan mielestä ampumaväki saisi entistä enemmän tuoda esiin oman harrasteyhteisönsä merkitystä myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

– Ampumaharrastajia tarvitaan esimerkiksi huolehtimaan lentoturvallisuudesta lentokentillä tai suurriistavirka-aputyössä muun muassa liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Maanpuolustuksellisesta näkökulmasta puhumattakaan, hän mainitsee.

Ruutikankaan suunnitelmissa on jo alunperin ollut alueen mittava käyttö myös muihin kuin varsinaisiin ampumaurheilutapahtumiin.

Toimitusjohtaja Timo Haataja viittaa kädellään jo tällä hetkellä pohjustettuun laajaan tasaiseen alueeseen ja puhuu ”festarikentästä”.

– Tavoite on, että valmiissa keskuksessa jopa kaksi kolmasosaa vuotuisista tuloista voisi tulla ampumaurheilun ulkopuolisesta toiminnasta, hän arvioi.

Vaikka Ruutikankaalla on koko ajan täysi pöhinä päällä ja rekkalastit liikkuvat alueella päivittäin, tarkkaa avajaispäivää on vielä mahdoton määritellä.

Toki alueella päästiin aloittamaan testimielessä jopa kilpailutoiminta viime kesänä, kun siellä järjestettiin compak-ammunnan SM-kisat.

– Ne kisat sujuivat muuten olosuhteisiin nähden todella hyvin, toimitusjohtaja kehaisee.

Avoinna on myös se, kuinka laajaksi ampumaurheilukeskuksen alue tulevaisuudessa lopulta muodostuu. Sopivan maa-alueen riittävyydestä laajentuminen ei jää kiinni.

– Alustavia suunnitelmia laajentumisesta on jopa 200 hehtaariin asti, Timo Haataja paljastaa.