Kolmas romaani Bolla toi Pajtim Statovcille Finlandia-palkinnon – Tieto-Finlandian voittajateoksessa tarkastellaan kohtalonhetkiään elävää suomalaista metsää
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon on voittanut Pajtim Statovci romaanillaan Bolla (Otava). Bolla on Statovcin kolmas romaani. Palkinto on arvoltaan 30 000 euroa.
Suppeasti tiivistettynä Bolla kertoo kahden miehen, serbin ja albaanin, rakastumisesta 1990-luvun Kosovossa. Kun etninen väkivalta yltyy sodaksi, albaani Arsim pakenee perheineen maasta, serbi Milo päätyy rintamalle.
Statovcille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi epäoikeudenmukaisuus, epätasa-arvo ja väkivalta.
– Ne ovat asioita, jotka hallitsevat monen ihmisen elämää ja vaikuttavat hyvin monen arkeen. Ajattelen, että epätasa-arvon ja väkivallan määrä maailmassa ei ainakaan vähene sillä, jos niistä ei puhuta tai kirjoiteta, Statovci sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen esikoiskirjansa Kissani Jugoslavia ilmestyi vuonna 2014 ja sitä seurannut Tiranan sydän 2016. Molempien käännösoikeuksia on myyty laajasti ulkomaille, mikä on tehnyt Statovcista suomalaisen kirjallisuuden vientitähden.
Tämän vuoden Tieto-Finlandian voittajateos Metsä meidän jälkeemme (Like) käsittelee puolestaan kohtalonhetkiään elävän suomalaisen metsän tilaa.
Pohjoissuomalaisten toimittajien Pekka Juntin, Jenni Räinän, Anna Ruohosen ja valokuvaaja Anssi Jokirannan kirja kysyy, miten mennyt ja nykyinen metsäpolitiikka on metsiin vaikuttanut.
Kirjaan on haastateltu niin tutkijoita kuin tavallisia metsän kävijöitä.
Finlandia-ehdokkaat valinnut esiraati kuvasi kirjaa kiihkottomaksi ja ajankohtaiseksi ilmastopuheenvuoroksi. Voittajaksi sen valitsi tänä vuonna taloustieteilijä, tietokirjailija Sixten Korkman. Se valittiin myös yleisön suosikiksi tänä vuonna järjestetyssä yleisöäänestyksessä.
Kirja kysyy, riittävätkö pelkät puut tekemään metsän tilanteessa, jossa iso osa metsistä on talouskäytössä.
– Kirja lähti peruskysymyksestä, että mitä on metsä. Se tuntui olevan ristiriidassa sen puheen kanssa, miten julkisuudessa puhutaan suomalaismetsistä ja siitä, miten hienosti ne on hoidettu, kuvaa yksi kirjan tekijöistä, Pekka Juntti STT:lle.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen Marisha Rasi-Koskisen teos Auringon pimeä puoli (WSOY) käy ehkä luokittelultaan nykyisin muodikkaaseen young adult- eli nuorille aikuisille suunnattuun kirjallisuuteen.
Teos on yhtä rönsyilevä kuin kirjailijan puhetapakin: siinä ollaan aikamatkalla, koetaan nuoren tytön kasvutarina ja seikkaillaan dystooppisessa totalitaarisessa yhteiskunnassa, jossa on niin verkkomanipulaatiota kuin hullu johtajakin.
Vaikka rönsyjä on paljon, kasvaa niistä lopulta yhtenäinen tarina, joka tekisi mieli heti kirjan lopettamisen jälkeen lukea uudelleen, jotta kaikki yksityiskohdat avautuisivat. Ei ollenkaan huono saavutus kirjailijan ensimmäiseksi nuortenkirjaksi.
– Tykkään rinnastuksesta maalaamiseen: taulua maalatessa lisätään jotain tuohon nurkkaan ja vähän tuonne toiseen, ja lopulta lisäykset muuttavatkin koko kuvan. Kirjoitustapanani on kerroksellinen. Kirjoitustyön aikana saan uusia ideoita, ja niitä lähden aina myös rohkeasti toteuttamaan, kirjailija selvittää.