Hallitus edistää maatalouden kannattavuutta ja tukee ilmastoystävällistä ruuantuotantoa: Lisärahaa investointeihin, elintarvikevientiin ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoon

Hallitus on päättänyt budjettiriihessään edistää maatalouden kannattavuutta suuntaamalla lisärahaa maatilojen investointeihin ja elintarvikevientiin.

Maatilojen investoinnit turvataan Maaseudun kehittämisrahasto Makeran lisäpääomituksella. Makeraa pääomitetaan 31 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Investointiavustusten avulla voidaan käynnistää hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja muun muassa rakennussuunnittelussa, rakennustarviketeollisuudessa ja -kaupassa, kuljetuksissa sekä rakennustyömaalla.

Investoinneilla korvataan vanhentunutta kapasiteettia, parannetaan eläinten ja viljelijöiden hyvinvointia, edistetään ympäristön tilaa sekä lisätään uusiutuvan energian tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää budjettiriihen antia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden ja ympäristön kannalta hyvänä.

– Saamme paikattua ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen vajeen ensi vuonna ja olemme varmistaneet uusien luomusitoumusten rahoituksen. Maatalouden investointeja turvataan Makeran lisäpääomistuksella, joka tukee osaltaan hallituksen työllisyystavoitteita.

Hallitus paikkaa luonnonhaittakorvausten 42 miljoonan euron vajeen vuonna 2020. Maa- ja metsätalousministeriöstä muistutetaan, että maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissa.

Hallitus haluaa tukea ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisätä kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Sitoumusten perusteella maksetaan korvaus luonnonmukaisesta kasvi- tai kotieläintuotannosta.

Elintarvikeviennin edistämiseen hallitus esittää ensi vuoden budjetissa 2 miljoonaa euroa.

– Vienti on edellytys Suomen ruokajärjestelmän menestykselle. Koska kotimaan markkinamme ovat verrattain pienet, myös elintarvikealalle on tärkeää hakea kasvumahdollisuuksia maan rajojen ulkopuolelta, Leppä sanoo.

Hallitusohjelmaan kuuluvan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ohjataan pysyvää ja kertaluonteista rahoitusta yhteensä 19 miljoonaa euroa. Rahoitus suunnataan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä.

Hallitus haluaa turvata maatalouden ympäristötoimet ja kohdentaa tuet aktiiviseen toimintaan. Maatalouden ympäristökorvausten 88 miljoonan euron vaje paikataan vuonna 2020 hallitusohjelman mukaisesti.

Osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista hallitus suuntaa tukea vaelluskalojen elvyttämishankkeisiin ja vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen perustamiseen sekä vieraslajien torjuntaan.

Vaelluskalavesistöjen ohitusratkaisuja, vaellusesteiden purkua ja lisääntymisalueiden kunnostuksia tuetaan 6 miljoonalla eurolla. Arvokkaiden lintukosteikkojen kunnostukseen ohjataan 3 miljoonaa euroa.

Hallitus lisää vapaaehtoisen metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lisärahoituksesta 2 miljoonaa euroa ohjautuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kautta talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun.

Metsähallituksen korjausvelkaa puretaan ja luontomatkailun edellytyksiä vahvistetaan nostamalla Metsähallituksen Luontopalveluiden perusrahoitusta ja kunnostamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen reitistöä. Retkeilyalueiden reitistöön osoitetaan miljoona euroa.

– Budjettiesitys tukee luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten mahdollisuutta virkistyä luonnossa metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen parissa, Leppä iloitsee.

Kalataloutta tuetaan talousarvioesityksessä monipuolisesti. Kotimaisen kalan edistämiseen, kaupallisen kalastuksen vahinkojen vähentämiseen, kalastusmatkailuun ja kalavesien hoitoon ja tutkimukseen esitetään 2,3 miljoonan euron lisärahoitusta.

4H-toiminnalla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen. Maa- ja metsätalousministeriön järjestölle jakamaa valtionosuutta kasvatetaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Luotettavan ja tarkan paikkatiedon saatavuuden ja käytön edistämiseksi paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanoon osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa Maanmittauslaitokselle.