Näin Ottawan sopimuksesta eroaminen etenee – irtisanomiskirjan toimittaa YK:n pääsihteerille Suomen pysyvä edustusto New Yorkissa
Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta odotetaan etenevän nopeasti myös käytännössä. Eduskunta antoi ennen juhannusta suostumuksensa sopimuksen irtisanomiselle.
Seuraavaksi asia on etenemässä presidentin päätettäväksi. Tämän odotetaan tapahtuvan heinäkuun alkupuolella.
Sen jälkeen Suomen on tarkoitus ilmoittaa varsin nopeasti sopimuksen irtisanomisesta muille sopimusosapuolille YK:n turvallisuusneuvostolle ja sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanomiskirjassa tulee antaa tyhjentävä selitys irtisanomisen syistä.
Syyt ovat oletettavasti samat, joilla irtautumista perusteltiin hallituksen esityksessä eli erityisesti heikentynyt turvallisuustilanne ja pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.
Ulkoministeriöstä kerrotaan, että irtisanomiskirjan toimittaa YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille Suomen pysyvä edustusto New Yorkissa. Toimituksen käytännön toteuttamisesta, eli siitä, viekö esimerkiksi joku kirjan henkilökohtaisesti, ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Ulkoministeriö ja YK selvittävät myös parhaillaan, kuuluuko jäsenmaiden informointi Suomen vai YK:n tehtäviin.
Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Tämä tapahtuu näillä näkymin joskus ensi vuoden alussa. Siihen asti Suomi on edelleen Ottawan sopimuksen osapuoli ja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteitaan.
Eroaminen monenvälisestä asevalvontasopimuksesta on hyvin poikkeuksellista. Ottawan sopimuksesta irtautumista koskevan prosessin ovat tänä keväänä aloittaneet myös Puola, Latvia, Liettua ja Viro.
Viime vuosina on nähty myös joitakin muita eroamisia asevalvontasopimuksista. Liettua päätti viime vuonna vetäytyä ensimmäisenä maana rypäleaseita koskevasta yleissopimuksesta. Se vetosi alueellisiin turvallisuusuhkiin Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Venäjä ei ole rypäleaseiden kieltosopimuksen osapuoli.
Venäjä puolestaan perui ratifiointinsa ydinkokeet kieltävästä CTBT-sopimuksesta toissa marraskuussa. Samaan aikaan se vetäytyi myös tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta, joka rajoittaa joukkojen ja aseiden sijoittamista.
Venäjä ja Yhdysvallat vetäytyivät molemmat keskimatkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta vuonna 2019.
Viimeinen voimassa oleva strateginen asevalvontasopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, kahdenvälinen Uusi START-sopimus, on vanhenemassa ensi helmikuussa.