Eduskuntavaaleissa esiintyi nettihäirintää – puolueiden mukaan yleisintä häirintää oli valheellisen tiedon levittäminen sosiaalisessa mediassa
Suojelupoliisi (Supo) ei ole havainnut merkkejä siitä, että mikään vieras valtio olisi pyrkinyt järjestelmällisesti vaikuttamaan huhtikuun eduskuntavaaleihin. Asia käy ilmi oikeusministeriön asettaman vaalivaikuttamisen koulutushankkeen loppuraportista.
Osana hanketta puolueille lähetettiin kysely, jossa ne pystyivät kertomaan kokemastaan vaalihäirinnästä. Puolueista vihreät, perussuomalaiset, kokoomus, liberaalipuolue, piraattipuolue ja feministinen puolue ilmoittivat häirinnästä. Tapauksia raportoitiin yhteensä 22.
Vaalihäirinnän tapahtumapaikaksi ilmoitettiin yli puolessa tapauksista sosiaalinen media tai verkko. Puolueiden mielestä yleisintä oli valheellisen tiedon levittäminen digitaalisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Toiseksi yleisin häirinnän muoto oli ilkivalta. Yksi havainto liittyi julkisella paikalla tapahtuneeseen häirintään. Uutena ilmiönä huhtikuun eduskuntavaaleissa havaittiin valevaalimainoksia.
Keskusrikospoliisin mukaan yleisintä vaalihäirintää oli vaalikylttien anastaminen tai rikkominen. Vaalimainosten anastamisen tai rikkomisen motiivista ei kuitenkaan voida aineiston perusteella tehdä johtopäätöksiä, raportissa huomautetaan.
Vaalien tulospalveluun kohdistettiin palvelunestohyökkäys vaaleja edeltävänä viikonloppuna. Hyökkäys jäi yritykseksi eikä vaikuttanut tulospalvelun toimintaan.
Kuntien vaaliviranomaiset eivät raportoineet oikeusministeriölle, että ne olisivat havainneet vaalihäirintää eduskuntavaaleissa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkotunnustiimille ilmoitettiin muutamasta tapauksesta, joissa vanha verkkotunnus oli uudelleenrekisteröity toisen tahon toimesta kuin alkuperäinen sivun rekisteröijä. Olemassa olevien organisaatioiden sivuille oli perustettu muun muassa nettikasino.
Kuusi mediayhtiöiden verkkotunnusta oli rekisteröity lähes samanlaisilla kirjoitusasuilla. Ilmiö tunnetaan nimellä ”typosquatting”, ja sen tarkoituksena on ohjata verkko-osoitteen väärin kirjoittaneita käyttäjiä vieraille sivuille.
Kyberturvallisuuskeskuksella ei ole tietoa, liittyivätkö nämä vaalihäirintään. Huijauksella pystyisi esimerkiksi levittämään valheellista uutissisältöä.