EU-vaaleissa perinteiset puolueet jauhautuvat kahden vastavoiman välissä, tutkimusjohtaja arvioi
Vahva kahtiajako EU-myönteisten ja EU-skeptisten voimien välillä on vaalituloksen perusteella vakiintunut keskeiseksi jakolinjaksi Euroopan parlamentissa, arvioi Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.
Aunesluoman mukaan vastavoimat ruokkivat EU-vaaleissa toisiaan ja aktivoivat äänestäjiä. Voittajiksi selviytyivät ne, jotka tarjosivat selkeitä näkemyksiä keskeisistä teemoista kuten maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta.
Kehitys näkyy myös Suomessa vihreiden menestyksessä sekä perussuomalaisten hyvässä kannatuksessa.
Samalla keskeiset vallankäyttäjät eli keskustaoikeistolainen EPP ja sosialistit ikään kuin jauhautuvat kahden vastavoiman välissä. Molemmat eurooppalaiset puolueryhmät menettivät kannatustaan, eivätkä ne enää kykene muodostamaan enemmistöä parlamentissa ilman muiden ryhmien tukea.
– Perinteiset vallankäyttäjäpuolueet heikkenevät tässä kamppailussa, jota käydään selkeimpien vaihtoehtojen välillä, Aunesluoma arvioi STT:lle.
Vaalien äänestysaktiivisuus nousi Britannia pois luettuna 51 prosenttiin, mikä on EU-parlamentin mukaan korkein tulos 20 vuoteen. Äänestysintoa nostaa Aunesluoman mukaan myös se, että monissa maissa poliittinen järjestelmä on käymistilassa ja valtaa on jaossa uudelleen. Monissa jäsenmaissa puoluekenttä ei ole enää niin jähmeä ja lukkiutunut kuin aiemmin ja vanhojen puolueiden rinnalle on noussut uusia haastajia, mikä motivoi äänestäjiä.
Kansallisiin vaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus on edelleen alhainen, mutta EU:lle se on silti iso voitto, sillä eurovaaleissa jäsenmaat ovat perinteisesti kipuilleet saadakseen äänestäjiä liikkeelle. Edellisissä EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus on jäänyt selvästi alle 50 prosenttiin.
Oikeistopopulistit löivät läpi jo vuoden 2014 vaaleissa, mutta näiden vaalien iso tarina on se, että trendi on edelleen vahvistunut, Aunesluoma arvioi.
– Se ei ole enää niin jyrkässä nousussa kuin se oli viisi vuotta sitten, mutta nyt se on synnyttänyt vastavoiman, joka koostuu osittain uusista liikkeistä kuten (Ranskan presidentin Emmanuel) Macronin liikkeestä tai näkyy vaikkapa vihreiden kannatuksen voimakkaana kasvuna.
Macronin uudistusmielinen Renessanssi-ryhmä on vastedes mukana keskustaliberaalissa Alde-ryhmässä, jossa myös Suomen keskustamepit ja RKP:n Nils Torvalds istuvat. Ryhmän vaikutusvalta kasvaa uudessa EU-parlamentissa merkittävästi, sillä keskustaoikeisto ja sosialistit joutuvat nojaamaan aiempaa enemmän sen tukeen.
EPP säilytti paikkansa parlamentin suurimpana puolueena, vaikka se kutistuukin nykyisestä. Ryhmän heikentynyt asema mutkistaa EU:n huippuvirkoja koskevaa nimitysrumbaa. EPP on katsonut olevansa suosituimpana puolueena etulyöntiasemassa komission puheenjohtajan valinnassa.
– Eivät he ole millään muotoa näiden vaalien voittajia vaikka suurin puolue ovatkin. Heillä on varjo siitä asemasta, joka heillä aikaisemmissa parlamenteissa on ollut, Aunesluoma tulkitsee.
Vaalitulos voi tuoda komission puheenjohtajakisaan uutta virtaa ja heikentää EPP:n kärkiehdokkaan, saksalaisen Manfred Weberin asemia, sillä myös Weberin oma CDU-puolue menetti kannatustaan.
Suomen vaalituloksesta Aunesluoma nostaa esiin sen, että vihreät on Säätytalolla hallitusneuvotteluissa istuvista puolueista ainoa, joka pärjäsi kunnolla.
– Se on vähän hämmentävää, että SDP:llä, joka on nousemassa pääministeripuolueeksi, eurovaalit menevät näin huonosti, hän summaa.