Lukijalta: Ydinvoimaa tavanomaisen sodan aikana
Lassi Lapintie kirjoitti 5.6.2025 Volodymyr Omeltshenkon huolesta koskien sitä, jos venäläiset miehittäjät yrittävät käynnistää ukrainalaisen, tosin yhteiseen neuvostoliittolaiseen tekniikkaan perustuvan Zaporizhzhian ydinvoimalan.
Onhan siinä huolensa sotatoimia toteuttavien Venäjän federaation ja Ukrainan kesken. Sen, että tapahtuisi ydinonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 Tšernobylin jälkeenkin, kannattaisi laskeutumien vuoksi kiinnostaa myös Euroopan unioin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioita.
Ydinsaasteet tuottavat likaisina pommeina melkoisen haasteen pelatustoimelle, väestönsuojelulle, maataloudelle ja elintarvikehuollolle.
Jos nyt ydinonnettomuuden aiheuttaman likaisen pommin mahdollisuus otettaisiin tosissaan myös EU:n jäsenvaltio Suomessa, niin todennäköisesti pohdittaisiin sitä, miten tavanomaisen sodan sotatoimien aikana käytettäisiin Loviisa-1:ä, Loviisa-2:a, Olkiluoto-1:ä, Olkiluoto-2:a ja Olkiluoto-3:a sähkölämmitysten vuoksi maan tarvitsemalla 14 000 MW:n kokonaissähköntuotannon teholla tammi-helmikuussa.
Käytämmekö ydinvoimaa tuuli- ja aurinkovoiman varmistajana sotatoimien aikana tammi-helmikuussa vai lopetammeko sen käytön siksi, että koska tahansa voi aivan tavallinen liitopommi tai risteilyohjus ikään kuin vahingossa osua ydinvoimalaan ja asettaa lähes sietämättömän paineen väestönsuojelulle, jolloin antautuminen alkaa houkutella kesken hyvinkin sujuvan tavanomaisen sodan?
Kun viisi ydinreaktoria on ilmeinen haaste sähköntuotannolle lämmityskausina, niin tämä ei vielä riitä huoleksi, kun halutaan pienydinvoimaa sinne tänne, ja pidetään sitä NATO-aikaan sopivana ratkaisuna.
Pienydinvoimaa on ydinhyökkäyssukellusveneissä ja joissain Venäjän federaation jäänmurtajissa sekä Venäjän sotilastukikohdissa Pohjoisella Jäämerellä, minne ei kannata perustaa kiskoilla huollettavaksi hiilivoimalaa eikä vetää sähkökaapeleita, jotka kuitenkin liitopommitettaisiin ja risteilyohjustettaisiin.
Suomenkaan varautumisessa ei ole oikein johtoajatusta. Ovatko talousvaliokunta tai työ- ja elinkeinoministeriö, Wille Rydman ja Matias Marttinen, täysillä valoilla mukana varustautumisessa siviilisektorilla?
Haloilla ja hakkeella elää silloinkin, kun ydinvoima ei toimi ja kun hiili on antrasiitinmusta synti, ympäristörikos vihreää siirtymää vastaan.
Ei pitäisi ihmetellä venäläisten ydinvoimatoimia, kun omakin energiapolitiikka tähtää ydinsähkön käyttämiseen tavanomaisen sodan aikana ja vielä pienydinvoimana useille paikkakunnille ripoteltuna.
Melko keskeistä NATOssa on riittämättömien voimien korvaaminen uhkailulla, pelotteella. Pelote on tehokas sitten, kun vastatoimet panevat meidät tai ainakin iltapäivätoimitukset pelkäämään jo pelkän lukijakiinnostavuuden vuoksi.
Ydinvoima tavanomaisenkin sodankäynnin oloissa on likaisen pommin riski.
Olli-Jukka Paloneva
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/