Näkökulma: Varmat äänestäjät kävivät jo uurnilla – nyt pitää herätellä empijät mukaan
Ennakkoäänestysinnon nouseminen ennätykselliseen 36,1 prosenttiin lupailee pientä vaalivoittoa demokratialle. Tällä tahdilla lopullinen äänestysaktiivisuus voisi kiriä 72 prosentin kieppeille, ehkä korkeammallekin.
Toisaalta osa tutkijoista varoittelee, ettei ennakkoäänestyksen vilkkaus välttämättä ennusta lopullista äänestysprosenttia. Ehkä ei, mutta tässä vaiheessa kannattaa olla toiveikas. Moni ehdokas on kertonut, että vaalikentillä on ollut hyvää pöhinää, joten miksei se heijastuisi ennakkoäänestyspaikoillakin.
Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta uskoo äänestysprosentin pieneen nousuun. Ennakkoäänestys on kasvattanut suosiotaan noin prosenttiyksikön verran viime vaaleissa. Nyt nähty vilkkaus voisi varovaisestikin arvioiden tarkoittaa äänestysprosentin nousemista parilla prosenttiyksiköllä viime vaalien 70,1 prosentista.
Ketkä sitten ovat käyneet uurnilla? Naiset ovat tälläkin kertaa olleet miehiä aktiivisempia. Naisista 38,1 ja miehistä 33,9 prosenttia on jo äänestänyt.
Keskustalaiset ovat olleet perinteisesti innokkaita ennakkoäänestäjiä, todennäköisesti nytkin. Ylipäätäänkin ennakkoon äänestävät ovat varmoja puoluekannoistaan ja ehdokkaistaankin ja käyvät kauppareissulla hoitamassa homman. Myös opiskelijat ja ikäihmiset suosivat ennakkoon äänestämistä.
Iäkkäimmissä ryhmissä naisten osuus on suurempi, mikä selittää myös naisten miehiä korkeampaan ennakkoäänestyslukemaa.
Lapissa uurnilla on käynyt jo 43,9 (vaalit 2015: 40,6) prosenttia äänioikeutetuista ja Satakunnassakin 40,6 (34,9). Toki maaseudulla on usein viralliseen äänestyspaikkaan tolkuton matka, joten ennakkoon äänestäminen on käytännön pakko. Vähiten ennakkoääniä on kertynyt Uudellamaalla: 31,2 (28,3) prosenttia.
Eniten äänestysinto nousi Satakunnassa, jossa ennakkoääniä annettiin 5,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Pirkanmaan vastaava luku on 5,5 ja Helsingin 4,6 prosenttiyksikköä. Borg arvioi, että esimerkiksi Helsingin nousua voisi selittää perussuomalaisten ja vihreiden kamppailu. Pirkanmaalla taas isojen puolueiden kesken ja niiden sisällä on tulossa todella tiukka kisa.
Ylipäätäänkin vaalitutkija arvelee, että vaaliteemat maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta ovat kiinnostaneet ja mahdollisesti suosineet perussuomalaisia ja vihreitä, eli näiden teemojen äärilaitoja.
– Viimeistä vaaliviikkoa lukuunottamatta on keskusteltu todella vähän taloudesta ja työllisyydestä. Aika usein aiemmissa vaaleissa keskustelu on mennyt talouslukujen tankkaamiseksi ja leikkauslistojen arvioimiseksi. Kun tätä on jatkunut viikkoja ennen vaaleja, niin ei se ole ollut kovin aktivoivaa, arvioi Borg.
Näiden vaalien keskustelu on mahdollisesti innostanut myös nuoria uurnille.
Toki ennakoidusta nousustakin huolimatta nukkuvat näyttäisivät pysyvän suurimpana ryhmänä.
Viimeiselläkin vaaliviikolla voi vielä vaikuttaa ihmisten kantoihin.
Borgin mukaan vaalipäivänä äänestävistä ehkä noin puolella on etukäteen selvillä puolue ja noin joka neljännellä ehdokas. Äänestäjät vaihtavat puolueita sujuvasti, tosin usein vaihtoehto löytyy läheltä, naapuripuolueesta.
Keskustan kannattajilla on enemmän taipumusta jäädä kotiin kuin äänestää jonkun toisen puolueen ehdokasta. Empivien herättelyn onnistuminen on keskustalle kohtalonkysymys näissä vaaleissa.
Hyvällä loppukirillä voi todella vaikuttaa vaalien tulokseen ja tuottaa sunnuntaina jymy-yllätyksen, kuten perussuomalaiset aikoinaan. Yksi ennätyshän näissä vaaleissa rikottiin jo.