Löfvenille satelee vaatimuksia oikealta ja vasemmalta
Ruotsin sosiaalidemokraattien johtajalla Stefan Löfvenillä riittää pohdittavaa viikonlopuksi.
Valtiopäivien puhemies nimittää Löfvenin maanantaina virallisesti pääministeriehdokkaaksi, ja tuolloin Löfvenillä pitäisi olla ajatus siitä, millaiselle pohjalle hän mahdollisen uuden hallituksensa muodostaa.
Pääministeristä äänestetään keskiviikkona.
Tilanne näytti nytkähtävän eteenpäin aiemmin tällä viikolla. Kaksi porvarileirin puoluetta keskusta ja liberaalit ilmoittivat aiemmista vakuutteluista poiketen voivansa harkita sitä, etteivät äänestä Löfveniä vastaan.
Puolueet kuitenkin toimittavat hänelle pitkän vaatimuslistansa toimista, joihin uuden hallituksen pitäisi tuen hintana sitoutua.
Joukossa on demareille vaikeasti sulatettavia verojen alennuksia ja muita porvaripuolueiden esillä pitämiä tavoitteita.
Löfven taas on aiemmin vakuutellut, että hyvinvointi tulee ennen verohelpotuksia.
Mahdollinen tuki tuki Löfvenille hajotti entisestään porvariallianssia, jonka monet jo julistivat kuolleeksi pari viikkoa sitten, kun keskusta ja liberaalit äänestivät maltillisen kokoomuksen johtajan Ulf Kristerssonin pääministeriyttä vastaan. Hän olisi muodostanut vähemmistöhallituksen yhdessä neljännen porvaripuolueen kristillisdemokraattien kanssa.
Keskustan ja liberaalien tyhjät äänet eivät riitä Löfvenin pääministeriyden varmistamiseksi, koska kokoomuksen ja kristillisdemokraattien lisäksi myös ruotsidemokraatit aikoo joka tapauksessa äänestää demarihallitusta vastaan.
Löfven on jo neuvotellut entisen hallituskumppaninsa ympäristöpuolueen kanssa, jolle pelkkä tukipuolueen rooli ei tälläkään kertaa riitä.
– Me aiomme äänestää kaikkia hallituksia vastaan, joissa emme ole itse mukana, puolueen johtajistoon kuuluva Isabella Lövin sanoo.
Ympäristöpuolueenkaan äänet eivät ole Löfvenille tarpeeksi, joten demarivetoisen hallituksen syntymisen voi ratkaista vasemmistopuolueen linja.
Puoluejohtaja Jonas Sjöstedt varoitti perjantaina, ettei puolue voi sulattaa sosiaalidemokraattien johtamalta hallitukselta aivan mitä tahansa politiikkaa.
Ruotsalaisessa parlamentarismissa pääministerin hyväksymiseen riittävät myös vähemmistön kyllä-äänet, kunhan tarpeeksi moni kansanedustaja äänestää tyhjää.
Jos pääministeriehdokas hylätään neljässä äänestyksessä, edessä ovat automaattisesti uudet vaalit.
Ruotsissa pidettiin valtiopäivävaalit 9. syyskuuta. Punavihreä blokki ja porvariallianssi jäivät niissä ilman omaa enemmistöä.
Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousi ruotsidemokraatit, joka on toistaiseksi pidetty hallitusneuvottelujen ulkopuolella.
Lähteet: TT, Ruotsin radio