Verohallinto: Vale- ja pakkoyrittäjyys on yleistynyt
Talousrikoksiin sisältyy yhä useammin työperäistä hyväksikäyttöä ja muita väärinkäytöksiä, kertoo Verohallinto.
Vale- ja pakkoyrittäjyydestä on Verohallinnon mukaan tullut yleinen harmaan talouden ilmiö ja pysyvä osa työperäistä hyväksikäyttöä. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja -pesuloissa sekä kausityöaloilla.
Mukana voi olla järjestäytynyttä rikollisuutta, ulkomaisia toimijoita ja ammattimaisia avustajia.
– Viranomaisten tietoon on tullut kasvava määrä monimutkaisia rikoskokonaisuuksia, joihin sisältyy erilaisia väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä, kuten rahanpesua, työperäistä hyväksikäyttöä, identiteettivarkauksia, sosiaaliturvan väärinkäytöksiä sekä eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen laiminlyöntejä, Verohallinto kertoo tiedotteessa.
Erityisesti tapauksia on ilmennyt ulkomaisen työvoiman valvonnassa ja työvoimavaltaisilla aloilla, kuten ravintola-alalla, rakennusalalla, kuljetusalalla ja myös kausityössä.
Tiedot ilmenevät viranomaisten harmaan talouden torjuntatilastoista. Niitä julkaisevat muun muassa työsuojeluviranomaiset (AVI), Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, Konkurssiasiamiehen toimisto ja Eläketurvakeskus.
Verohallinto kertoo myös, että heikentynyt taloustilanne ja konkurssien määrän kasvu on lisännyt huomattavasti konkurssirikollisuutta.
Konkurssitilastojen mukaan viime vuonna Suomessa aloitettiin runsaat 3 000 konkurssimenettelyä, mikä on 12,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös yrityssaneeraukset lisääntyivät. Saneerausmenettelyjä aloitettiin reilut 300, mikä on lähes neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.
Talousrikosasioita tuli poliisin tietoon viime vuonna runsaat 2 600, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Erityisesti lisääntyivät velallisen rikokset sekä vero- ja kirjapitorikokset. Niiden osuus kaikista poliisin tietoon tulleista talousrikoksista kasvoi vuodessa 54 prosentista 63 prosenttiin.
Verohallinto teki viime vuoden aikana runsaat 600 harmaan talouden verotarkastusta. Niiden perusteella määrättiin veroja korotuksineen yhteensä 125 miljoonaa euroa.
– Työvoimavaltaisilla aloilla harmaa talous on muuttanut muotoaan laskutuspalveluiden ja kevytyrittäjyyden myötä. Myös identiteettien väärinkäytökset, yritysten käyttäminen rikoksentekovälineinä, ulkomaiset rahansiirrot, virtuaalipankit ja erilaiset maksualustat ovat työllistäneet harmaan talouden torjuntaa, Verohallinto kertoo.