Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Reportaasi
Elämme yksinkertaisesti ja vielä nautimme siitä. Materia ja kuluttaminen eivät tee onnelliseksi, Riitta-Liisa Kanniainen kertoo. Puutöissä apurina tytär Rosa. (Kuva: Maria Seppälä)

"Julkisessa keskustelussa muualla kuin kaupungissa asuvia syytetään helposti luonnonpilaajiksi"

Professorin mukaan sekä maalla että kaupungissa voi asua ekologisesti. Kulutustottumukset ratkaisevat.
Meri Alaranta-Saukko 3.3.2018 8:00, muokattu 4.3.2018 7:57
a– a+
Reportaasi

Ekologisuus on elämäntapa, ei ideologia. Se pitää sisällään kunnioittavan suhteen luontoon ja lähiympäristöön sekä sitä osoittavia konkreettisia tekoja, määrittelee laukaalainen yrittäjä ja perheenäiti Riitta-Liisa Kanniainen.

Teot tarkoittavat heidän maalla sijaitsevassa taloudessaan muun muassa sitä, että talo lämpiää koko perheen voimin lähimetsistä kerätyillä tuulenkaadoilla, harrastukset ovat luonnonläheisiä, kuten liikunta, retkeily, metsästys, kalastus ja lukeminen.

Lähiluonnosta kerätään isot määrät marjoja ja sieniä riistan sekä kaupasta kannetun ruuan jatkeeksi. Kuluttaminen ei ole ajanvietettä. Asioita ostetaan vain tarpeeseen ja kaikki käytetään loppuun.

– Tässä elämänmallissa ihmisten hyvinvointi on ykkösasia. Hyvinvoiva ihminen jaksaa pitää huolta myös läheisistään ja ympäristöstään, Kanniainen linjaa.

Hän esittelee pihamaata, jonka villiyrteillä eli lähes yhden koko kesän. Aita on tehty tontilta löytyneistä kivistä. Vajassa seisoo rivi polkupyöriä.

– Maksan pojilleni euron jokaisesta taksin sijaan pyörällä taitetusta seitsemän kilometrin koulumatkasta, Kannianen kertoo.

Kaiken arkisen läpi kulkeva kestävän kehityksen idea on Kanniaisen mielestä keskeinen osa keskustalaista ajattelua.

– Siihen kuuluu myös ylisukupolvisuuden idea, yhteiskunnan rakentaminen pitemmällä aikajänteellä. Tuntemistani keskustalaisista yksikään ei väheksy esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä, Kanniainen sanoo.

Nämä ajatukset allekirjoittaa varmasti suurin osa puolueen kannattajista. Kestävä luontosuhde on kirjattu myös keskustan arvoihin. Puolue laati Suomen ensimmäisen poliittisen vihreän ohjelman jo 1973.

Silti häkellyttävän moni erityisesti isoissa kaupungeissa mieltää keskustan ympäristöarvoista piittaamattomien, luontoa sumeilematta hyväksi käyttävien maalaisjäärien porukaksi, joka laskee lietettä järveen ja saastuttaa pellot lannoitteillaan.

Kapeaan katsantokantaan on törmännyt myös keskustanuorissa vaikuttava, Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Sara Peltola, joka mieltää itsensä, monen kaltaisensa tavoin, varsin vihreäksi tyypiksi.

– Julkisessa keskustelussa muualla kuin kaupungissa asuvia syytetään helposti luonnonpilaajiksi. Oma käsitykseni on, että ihmiset ovat maalla oppineet tulemaan toimeen elinympäristönsä kanssa. Yhteiseloa luonnon kanssa kunnioitetaan.

Vaikka ei se kaikkien kohdalla tietenkään päde. On niitäkin, jotka eivät pidä sydämen asianaan vanhaa periaatetta vanhemmilta perityn maan jättämisestä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse sen saivat.

– Olen minä sitäkin nähnyt eri puolilla Suomea kiertäessäni, Peltola myöntää.

Julkisessa keskustelussa muualla kuin kaupungissa asuvia syytetään helposti luonnonpilaajiksi.

Sara Peltola

Ympäristöherätys alkoi levitä Suomessa 1960-luvulla. Itä-Suomen yliopistosta hiljattain emeritukseksi siirtynyt professori Pertti Rannikko toteaa, että yhteiskunnan läpiekologisoituminen tapahtui 1970–80-luvuilla.

Laajojen asennetutkimusten perusteella tuon jälkeen ei ole juuri tapahtunut muutosta siinä, miten tärkeäksi ihmiset kokevat ympäristöongelmien torjumisen.

Jonkin verran ympäristömyönteisyydessä on havaittu vaihteluita suhdanteiden mukaan. Parempina aikoina ihmiset ovat ympäristötietoisempia kuin huonoina. Naiset ja korkeasti koulutetut taas pitävät ympäristöasioita tärkeämpinä kuin miehet ja matalasti koulutetut.

Mutu-tuntumalta voisi väittää, että ekologisuudesta on ainakin puheiden tasolla tullut merkittävä arvo. Harva kehtaa sanoa ääneen, ettei välitä yhtään oman käytöksensä vaikutuksista luonnon hyvinvointiin. Toinen asia on, miten sanat ja teot todellisuudessa kohtaavat.

Rannikon mukaan ympäristömyönteisten asenteiden ja käyttäytymisen välinen korrelaatio on jopa heikko. Koulutetut ja hyvin toimeentulevat esimerkiksi voivat olla hyvin ympäristömyönteisiä ja omaa ekologisuuttaan korostavia, mutta tosiasiassa kuluttavat paljon.

– Monet heistä asuvat kaupungeissa, kierrättävät, käyttävät julkisia liikennevälineitä ja pitävät meteliä pyöräilystään, mutta saattavat työssä ja vapaa-ajalla lentää paljon. Sen aiheuttama ympäristörasite on moninkertainen yksityisautoiluun verrattuna, Rannikko lataa.

Maaseutua vuosikymmeniä tutkinut Rannikko tietää, että maalla puolestaan eletään keskimäärin yksinkertaisesti. Se ei välttämättä kerro ympäristötietoisuudesta, vaan nuukasti eletään muista syistä.

Tiiviin kaupunkiasumisen ekologisuus oli pitkään totuus, jota ei käynyt kiistäminen. Viime vuosina tutkimuksella on kuitenkin osoitettu, ettei näin ehkä olekaan.

Kun on otettu huomioon kaikki kaupunkiasujien aiheuttamat ilmastopäästöt, on havaittu, että vaikka asumisen päästöt uusissa energiatehokkaissa kaupunkiasunnoissa ovat pienentyneet, kaikki muut asukkaiden päästöt ovat lisääntyneet.

Lopputuloksena on, että hiilijalanjälki on tiiviisti asuvilla kaupunkilaisilla yli kymmenen prosenttia suurempi kuin muilla.

Eroa tulee siitäkin, että maalla pienasunnoissa voidaan tehdä omia ratkaisuja esimerkiksi lämmityksen suhteen toisin kuin kaupunkikerrostaloissa. Syrjässä asuva tuhlaa puolestaan luonnonvaroja liikkuessaan paikasta toiseen.

– Toisaalta tiukkaan ahdetuissa kaupungeissa ei viihdytä vapaa-ajalla. Lomilla ajetaan kesämökeille, ellei lennetä kaukomaille, Rannikko pohtii.

Hän painottaakin, että asuinpaikalla tai asumisen tyylillä ei ole lopulta merkitystä. Ratkaisevaa ovat kulutustottumukset. Sekä maalla että kaupungissa voi elää hyvin ympäristöystävällisesti tai epäekologisesti.

Mitään perusteita ei ole myöskään romantisoida ja mystifioida maaseutua tai siellä eläviä ihmisiä. Osa muuttaa maalle nimenomaan elääkseen ekologista elämää, toisille sillä ei ole suurtakaan merkitystä. Toisaalta tehomaatalous kiistatta kuormittaa ympäristöä.

– On ihan yhtä paikkansapitämätöntä väittää, että maalla asuvat ihmiset poikkeuksetta ovat oppineet ottamaan luonnon huomioon, kuin että tiivis kaupunkiasuminen on kaikkein ekologisin ratkaisu, Rannikko summaa.

Molemminpuolinen syyllistäminen maaseudun ja kaupunkien välillä on professorin mielestä ongelmallista erityisesti siksi, että se saattaa johtaa välinpitämättömyyden kierteeseen.

– Toiset ovat olevinaan muita parempia, vaikka elämäntavan kokonaisvaltainen arviointi osoittaisi muuta. Toiset taas oikein kehuvat sillä, että eivät ole mitään viherpiipertäjiä.

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen varajohtaja, kulttuuriperinnön dosentti Katriina Siivonen kavahtaa hänkin vastakkainasettelua.

Luonnon kunnioittaminen saa hänen mukaansa eri merkityksiä eri yhteyksissä. Luontaiselinkeinoista elantonsa saavat ovat ympäristön kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Monen identiteettiin kuuluu vahvasti toimiminen luonnon ehdoilla ja sen hyväksi.

Toisaalta Siivonen tietää maanviljelijöidenkin kokevan sisäistä ristiriitaa esimerkiksi käyttämiensä lannoitteiden aiheuttamasta ympäristöhaitasta.

Kaupunkiväestön suunnasta tulevat syytökset luonnon saastuttamisesta osuvat kipeään paikkaan. Maaseudulla ei silti välttämättä suhtauduta yhtään sen paremmin kaupunkilaisten luontosuhteeseen.

– Tarvittaisiin vuoropuhelua, jossa ei leimattaisi kumpaakaan osapuolta täysin hyväksi tai huonoksi. Olisi tärkeää nähdä asiat, jotka oikeasti ovat ympäristölle rasittavia ja yhdessä miettiä, miten edistetään luonnon parasta.

Tarvitaan ennen muuta kuuntelua ja tutkimusta.

– Tieteessä vallitsee jatkuva uudelleenarviointi. Kaikilta osapuolilta pitäisi löytyä valmiutta tarkistaa tarpeen mukaan omia näkemyksiä ja tehdä korjausliikkeitä.

Pipsa Häkkänen ja Timo Korhonen ovat remontoineet vanhaa koulua ekologisilla menetelmillä. Talo on myös sisustettu kierrätyshuonekaluilla. (Kuva: Maria Seppälä)

Luminen ja mutkainen tie johtaa vanhalle koululle, jota Pipsa Häkkänen on asunut miehensä Timo Korhosen kanssa jo viiden vuoden ajan. Tilaa riittää niin sisällä kuin ulkona sekä perheen samojedeilla että ihmisillä.

Taloa on remontoitu mahdollisimman ekologisesti, mutta kestävien hankintojen tekeminen ei ole ollut helppoa. Jo tiedonsaanti on ollut hankalaa. Välillä sukset ovat menneet ristiin vanhakantaisten rakennusmestareiden kanssa. Aikaa on mennyt paljon, ja rahaakin.

Erityisesti maalämmön valitseminen oli iso investointi. Urakka on kuitenkin kannattanut. Sen tiimellyksessä Häkkänen on saanut käännytettyä ympäristötietoisuuteen myös Korhosen.

– Rakentamisessa ympäristöystävällisillä valinnoilla voitaisiin tehdä suuria asioita. Ylipäätään rakentamisen kestävyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, Häkkänen sanoo.

Teini-ikäisenä ympäristötietoisuuteen heränneelle Häkkäselle ekologisuus tarkoittaa arkisia valintoja joka päivä. Kaupasta hän etsii ympäristömerkityt pesuaineet, ruoka on kotimaista ja kasvispainotteista. Naapuritilojen suoramyyntiä käytetään hyväksi eikä lautasta täytetä merten takaa rahdatulla avokadolla vaan lähiseudun porkkanoilla ja lantuilla.

Kuluttaminen on puristettu minimiin. Uutta ei osteta kuin pakon edessä. Kaikki mahdollinen kierrätetään. Koti on kalustettukin kierrätysmööpeleillä.

Tähän yksinkertaisuuteen Häkkänen on opettanut jo aikuistuneet lapsensakin. Taustalla on vahva huoli heikosta suunnasta, johon maapallo on menossa.

Häkkänen uskoo, että yksittäisten ihmisten valinnoilla on merkitystä.

– Välillä ihan hämmentyy, kun vertaa omaa elämäntapaansa ekologisuudestaan meuhkaavien todellisuuteen. Olen huomannut olevani vihreämpi kuin moni vihreä, keskustan varavaltuutettu ja jätelautakunnan jäsen nauraa.

Olen huomannut olevani vihreämpi kuin moni vihreä.

Pipsa Häkkänen

Yksi ekologinen valinta Häkkäselle oli hoitaa kolmea lasta pitkään kotona. Kun ei ollut tuloja, ei ollut mitä tuhlatakaan.

Professori Rannikko vahvistaakin, että kaikkein ympäristöystävällisimmin käyttäytyvät pienituloiset ihmiset. Heillä ei ole varaa kuluttaa. Tähän liittyy toisaalta ristiriita.

– Ihmiset nähdään nykyään kuluttajina. Jos ei kuluta, on huono kansalainen, Häkkänen huokaa.

Hän ei juuri käy edes kirpputoreilla, toisin kuin Kanniainen, joka hyödyntää tasokkaita second hand -liikkeitä. Työvaatteensa hän ostaa toimipisteensä naapurissa sijaitsevasta Herttalasta, joka on laadukkaita käytettyjä vaatteita, uusia lasten vaatteita, luonnonkosmetiikkaa ja jyväskyläläistä superfoodia myyvä lifestyle-kauppa.

Jo tällaisten liikkeiden yhä tiheämpi esiintyvyys kertoo kansalaisten muuttuneista asenteista.

Arjen tutkijana Siivonen näkeekin selkeää edistystä ihmisten suhtautumisessa ympäristöönsä. Toisin kuin Rannikko, hän katsoo tekojen jossain määrin jopa ylittävän puheet.

Hän viittaa kierrätyksen yleistymiseen sekä eläinproteiinia korvaavien elintarvikkeiden esiinmarssiin. Muutos ruokatottumuksissa on ollut nopeampaa kuin on kyetty ennustamaan.

– Ei edes huomata, mitä valistuksella ja muulla toiminnalla on saatu aikaan. Tietyt asiat ovat nykyihmisille jo itsestäänselvyyksiä.

Keskustan pitäisi korottaa vihreää imagoaan, Sara Peltola sanoo.

Sara Peltola lopetti lihansyönnin yläasteella, enemmän terveydellisistä kuin eettisistä syistä. Vanhempana viimeksi mainituille on tullut enemmän painoarvoa. Kotimainen ruuantuotanto on tärkeää, mutta Peltolan mielestä ympäristöä rasittaville tuotantotavoille pitäisi kehittää uudenlaisia vaihtoehtoja.

Nuorisopoliitikkona hän miettii kaikkia asioita ympäristön kannalta. Poliittisella päätöksenteolla pitäisi Peltolan mielestä luoda rakenteita, jotka helpottavat ja kannustavat kansalaisia tekemään oikeita valintoja. Kestävä kehitys ja omavaraisuus ovat Peltolan mielestä keskustalaista ydinajattelua.

– Keskustassa halutaan kehittää ja hyödyntää ympäristöä, itse tuottaa asioita ja hallita niitä, mutta tehdä se kestävällä tavalla.

Mutta miksi keskustalainen vihreys on jäänyt vihreiden vihreyden jalkoihin? Peltolan mielestä kyse on mielikuvista. Vihreät ovat onnistuneet luomaan brändin, jonka alle asettuessaan jokainen voi tuntea olevansa vähän muita parempi ihminen.

Erityisesti naisten ja yliopistoväen keskuudessa vihreillä on vahva kannatus. Peltolan mukaan puolue on fiksuna itseään pitävälle helppo vaihtoehto.

– Vihreillä kaikki on ihanaa, he tuntuvat välittävän kaikesta mahdollisesta. Epäselvää lopulta on, mitä he tekevät ja ajattelevat konkreettisesti, Peltola pohtii.

Keskustan pitäisi Peltolan mielestä kohottaa vihreää imagoaan. Keskustanuorissa se onkin jo vahva. Peltola kehuu myös emopuoluetta viestinnän uudistamisesta erityisesti somessa.

– Siellä on hyvää pöhinää. Tarve on tunnistettu. Toisaalta saattaa pelottaa, miten pitkän linjan keskustalaiset suhtautuvat aivan uudella mielikuvalla markkinoimiseen.

Myös Kanniainen ja Häkkänen toivovat keskustan nostavan vihreää nokkaansa korkeammalle. Mitään uutta ei tarvitse keksiä. On vain osattava tuoda esille sitä, mitä jo on – arkista järkivihreyttä.

– Se ei ole populismia eikä haihattelua, vaan aitoja, yksinkertaisia ja viisaita valintoja joka päivä, Häkkänen ja Kanniainen tiivistävät.

Lue myös

Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin

Syksyllä 1933 Suomen kalatalouspiireissä elettiin jännittäviä hetkiä. Yhdysvaltojen Oregonista saapui odotettu lähetys: 100 000...
20.6.2026 13:00

Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin

Helsinki pääsi yllättämään Joonas Karjulan. Mielikuvissa vilisivät tiiviisti rakennetut kerrostalot, mutta nyt hän...
20.6.2026 8:00

Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – "Perheet ovat hirveän yksin"

Elämä pääkaupunkiseudulla vaihtui lapsuudenkotiin Muhoksella. Samassa talossa asuu myös Tiusasen oma äiti.
19.6.2026 8:31

Aihetunnisteet

ekologisuus kierrätys

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin
Uutiset | 18.6.2026 22:13
Venäjä uhkaili Ukrainaa uusilla iskuilla – Moskovassa paloi
Uutiset | 18.6.2026 18:40
Mitä se semmoinen matjessilli oikein on? – Sillin valmistamisessa on muutama peruslinja
Uutiset | 16.6.2026 21:00
”Saunassa tietysti aina käydään” – Kyselimme ihmisiltä, miten he aikovat viettää juhannusta
Uutiset | 19.6.2026 8:30
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Sotahistoria | Liekinheitin oli kevään sana – mutta miten Suomen armeija käytti tuhovoimaista asetta viime sodissa?
Uutiset | 12.6.2026 21:15
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Detroitin jättien varjostama AMC oli automaailman hullu altavastaaja – ”pula-ajan säästöjenkki” valloitti myös Suomen soratiet
Uutiset | 13.6.2026 21:20
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Unettomuus pakotti Minna Siiran jättämään keskustan piiritoimiston – ”Lopulta uskalsin”
Uutiset | 14.6.2026 8:01
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Luulitko, että Euroopan korkein vuori sijaitsee Alpeilla? – Näin ei ole
Uutiset | 5.6.2026 21:15
Maailman korkein vuori ei olekaan Everest – Maapallon ominaisuus hämää
Uutiset | 21.5.2026 21:30
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Kun taivaalla jylisi kymmenen moottoria – Convair B-36 Peacemaker oli aikansa hurjin ydinpelote
Uutiset | 4.6.2026 21:22

Uusimmat

Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
”Saunassa tietysti aina käydään” – Kyselimme ihmisiltä, miten he aikovat viettää juhannusta
Uutiset | 19.6.2026 8:30
Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin
Uutiset | 18.6.2026 22:13
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Venäjä uhkaili Ukrainaa uusilla iskuilla – Moskovassa paloi
Uutiset | 18.6.2026 18:40
Kainuun hyvinvointialue esittää koko henkilöstöään koskevia yt-neuvotteluita
Uutiset | 18.6.2026 18:36
Järjestö: Ebolahuippua ei ole vielä nähty – Yli 200 on kuollut Kongon demokraattisessa tasavallassa
Uutiset | 18.6.2026 18:29
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Toimittajalta: Sofia Virta tarttui hillomunkkiin, jota moni muukin poliitikko olisi mieluusti maistanut
Uutiset | 17.6.2026 18:17
Unettomuus pakotti Minna Siiran jättämään keskustan piiritoimiston – ”Lopulta uskalsin”
Uutiset | 14.6.2026 8:01
Toimittajalta | Keskustan Tampereen kokous oli leppoisa kesäinen kansanjuhla – vaali-ilmeen haku jää syksyn viimoihin
Uutiset | 7.6.2026 12:48

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Keskustan perhepoltiikka kaipaa uutta linjaa
Mielipide | 18.6.2026 13:12
Lukijalta: Uudet perunat eivät ole vain ruokaa, vaan osa huoltovarmuutta
Mielipide | 18.6.2026 13:05
Lukijalta: Terveysjärjestöjen kansallinen neuvontatyö on tärkeää
Mielipide | 18.6.2026 12:50
Lukijalta: Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa vakavia puutteita
Mielipide | 17.6.2026 10:57
Lukijalta: Päättäjän tehtävä ei ole nyökytellä
Mielipide | 12.6.2026 15:18
Lukijalta: Onko Suomen kansallinen etu hämärtynyt sähkömarkkinoilla? 
Mielipide | 15.6.2026 15:05
Lukijalta: Uusiutuvan dieselin käyttäjää rangaistaan – missä on verottajan rehellisyys?
Mielipide | 12.6.2026 14:30
Lukijalta: Keskusta ja maakunnat näyttivät voimansa Tampereella
Mielipide | 15.6.2026 14:44

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste