Pakotteet lähes pakollinen presidenttien puheenaihe – Venäjä haluaa poistaa, lieventää tai kiertää ne
Talous noussee presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin keskustelujen tärkeimmäksi aiheeksi.
Puhuttavaa riittää niin maiden keskinäisissä projekteissa kuin Yhdysvaltojen kaavailemissa Venäjä-pakotteissa.
Euroopan unioni ilmaisi eilen huolensa siitä, että Yhdysvaltojen uusilla pakotteilla saattaisi olla vaikutusta Euroopan energiansaantiin, kuten Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin.
Myös Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi pakotteiden todennäköisesti vaikuttavan kyseiseen projektiin.
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin mukaan pakotteet voisivat vaikuttaa myös Fennovoiman Hanhikivi 1-ydinvoimalaitokseen.
Smith muistuttaa, että lisäpakoteprosessi on vielä kesken, mutta toteutuessaan pakotteet laittaisivat joitain eurooppalaisten ja venäläisten projekteja jäihin.
– Voi olla, että pakotepaketti menee läpi Yhdysvalloissa, mutta voisi olettaa, että Euroopan unionin reaktiot vaikuttaisivat. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja hänen lähipiirinsä eivät varmaan katso tätä EU:n näkökulmasta, mutta laajemmin Yhdysvalloista voi löytyä toimijoita, jotka huomioivat, että pakotteet suunniteltiin Yhdysvaltojen lähtökohdista eikä asioita tullut ehkä katsottua loppuun asti.
Smithin mukaan Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin mahdollisesti vaikuttavilla pakotteilla olisi välillisiä vaikutuksia myös Suomelle.
– Kaasuputkesta ei tule suoraan kaasua Suomeen, mutta isojen hankkeiden, kuten Hanhikivenkin ympärillä on paljon toimijoita, kuten alihankkijoita ja toimittajia. Välillisesti pakotteilla voi olla maakohtaisiakin vaikutuksia.
Smithin mukaan pakotteet tulevat olemaan yksi presidenttien puheenaiheesta jo senkin takia, että Venäjä haluaa niistä eroon.
– Venäjä pyrkii näyttämään, että pakotteet eivät vaikuta siihen mitenkään, mutta samalla tehdään vahvasti töitä sen eteen, että sanktioista päästäisiin eroon, tai niitä lievennettäisiin tai päästäisiin kiertämään.
Pakotteista huolimatta Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ovat hyvällä tolalla – nimenomaan hyvällä.
– Talouden luonne on sellainen, että se hakee uusia kanavia, joilla selvitä ja jatkaa kauppaa. ”Hyvä” on kuvaava sana, koska voisi mennä huonomminkin, mutta voisi mennä myös paljon paremmin.
– Yhtiöiden täytyy Venäjällä toimiessaan varautua kaikenlaisiin yllätyksiin, joita voi tulla paikallishallinnon tai valtion tai yksityishenkilön puolelta. Yksinkertaista ja riskitöntähän kaupankäynti Venäjän kanssa ei ole, Smith sanoo.
STT:n alkuviikosta haastattelemat Venäjä-tutkijat eivät olleet kovin optimistisia sen suhteen, että presidenttien keskusteluista olisi odotettavissa uusia selkeitä avauksia.
Smithin mukaan yhtä tärkeää olisi saada vanhoja asioita edistettyä.
– Meillä on aika paljon meneillään olevia kokonaisuuksia, ne tullaan varmasti nostamaan esiin. Niissä voidaan päästä hieman eteenpäin ja se olisi positiivinen tulos. Joskus odotukset nousevat liian korkealle siitä, että esille tulisi jotain uutta, vaikka on ihan hyvä, että tehdään työtä vanhojen projektien edistämiseksi. Esimerkiksi Hanhikivi on edelleen alkuvaiheessa ja siinä voi tapahtua vaikka mitä.