Jäätteenmäki: Suomen metsälinjan kriitikot puhuvat aiheen vierestä

Keskustan europarlamentaarikon Anneli Jäätteenmäen mielestä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan tuoreen linjauksen puolustajat eivät tunnu ymmärtävän esitykseen kohdistetun kritiikin ydintä.

Blogissaan Jäätteenmäki ihmettelee Suomen mediassa esiintyneitä näkökulmia, joissa esityksen vastustamisen on sanottu syövän Suomen kansainvälistä uskottavuutta.

– Olen eri mieltä. Neuvotteleminen omista lähtökohdista käsin on täysin tavanomaista EU-politiikassa, hän kirjoittaa.

Jäätteenmäki kummeksuu myös näkemyksiä, joissa on vedetty yhtäläisyysmerkkejä metsähakkuiden ja puun energiapolton välille.

– Todellisuudessa tukkipuu ja sahatavara ovat metsäteollisuuden tärkeimmät tulonlähteet. Puutuotteissa hiilidioksidi pysyy parhaimmillaan sitoutuneena vuosikymmenien ajan.  Pääsääntöisesti vain sivuvirrat ja puujäte käytetään energiaksi, hän kommentoi.

Kirjoituksessaan Jäätteenmäki korostaa aikaisempien kommenttiensa tapaan EU:n ympäristövaliokunnan linjauksen epäoikeudenmukaisuutta.

– Miten voidaan perustella, että sama metsänkäyttöaste, eli hakkuiden taso suhteessa metsien vuotuiseen kasvuun, luetaan yhdelle jäsenmaalle päästöksi, mutta toiselle jopa lisäpäästöihin oikeuttavaksi päästövähennykseksi, hän kysyy.

Kestävää metsien hakkuiden tasoa ei voida Jäätteenmäen mukaan perustaa historialliselle vertailukohdalle, joka on jokaiselle EU-maalle erikseen räätälöity.

Jäätteenmäki ihmettelee, miksei hakkuille voitaisi määrittää yhteistä ylärajaa suhteessa vuotuiseen kasvuun. Se olisi europarlamentaarikon mielestä selkeä ja tasapuolinen lähestymistapa.

– Nykymuotoinen ympäristövaliokunnan ilmastoesitys tarkoittaa, että Suomi kustantaa jonkun muun päästöt.

– Reilu taakanjako on tärkeä osa kestävää ilmastopolitiikkaa. Oikeudenmukaisuuden periaate takaa yhteisen päätöksenteon jatkuvuuden ja legitimiteetin. Parlamentin ympäristövaliokunnan kannassa tämä unohdettiin.