Uusi strategia: Suomesta viidessä vuodessa droonien kehittämisen suurvalta

Puolustusteollisuus

Suomen keskeisten droonialan toimijoiden mukaan Suomesta pyritään kehittämään viiden vuoden kuluessa maailman paras maa droonien kehittämiselle ja liiketoiminnalle.

Kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) kuvailee maanantaina julkistettua strategiaa alan toimijoiden ”nöyräksi keskustelunavaukseksi” niin sotilas- kuin siviilipuolelle.

Strategia on laadittu Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n myötävaikutuksella mutta droonialan toimijoiden omasta aloitteesta.

Limnéllin mukaan sota Ukrainassa on korostanut droonien merkitystä ja ohjannut voimakkaasti niihin liittyviä innovaatioita, mutta kyseessä on samalla paljon laajemmin yhteiskuntaan vaikuttava teknologian murros.

– Vaikutus voi olla yhtä perustavanlaatuinen kuin internetin vallankumous aikanaan, Limnéll sanoi.

Hänen mukaansa työ kohti strategiaa alkoi, kun aktiivisia droonialan ihmisiä alettiin kutsua yhteen. Mukana on ollut edustajia sadoista sidosryhmistä niin yrityksistä, viranomaisista kuin tieteen ja tutkimuksen alalta.

Toimitusjohtaja Esa Rautalingon mukaan Patrialla on tällä hetkellä sarjatuotantokapasiteettia kymmeniintuhansiin drooneihin vuodessa ja sitä voidaan myös kasvattaa. Myös suurelle yleisölle lähinnä verkkolaitevalmistajana tuttu Nokia on valmistanut ja myynyt drooneja jo kymmenen vuotta.

PIA:n hallitusta johtavan Rautalingon mukaan tuoreen droonistrategian toteuttaminen ei ole riippuvainen yksittäisestä yrityksestä vaan koko toimialan sujuvasta yhteistyöstä, jossa hyödynnetään laajasti Suomesta löytyvää huippuosaamista.

– Pidämme ovemme auki kaikille huippuosaajayrityksillemme, hän lupasi Patrian puolesta.

PIA:n teknologiajohtajan Lauri Kankaan mukaan alustavissa keskusteluissa eri toimijoiden kanssa oli todettu, että teemat olivat yhteisiä mutta strategia asioiden viemiselle eteenpäin puuttui. Sen toimeenpanemiseksi aiotaan seuraavaksi laatia erillinen toimeenpano-ohjelma.

Strategiassa drooneilla ei tarkoiteta vain lentäviä vaan myös maassa ja vedessä itsenäisesti tai kauko-ohjattuna liikkuvia laitteita.

Strategiassa visioitujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muun muassa droonien kokeilutoiminnan edistämistä. Tähän Suomen vaihtuvat pohjoisen sääolosuhteet ja harva asutus tarjoavat hyvän ympäristön – metsää, järviä, lunta, matalaa pilveä ja niin edelleen.

– Mikä Suomessa toimii, niin se todennäköisesti toimii ihan missä tahansa muuallakin, Kangas sanoi.

Toinen kehitettävä osa-alue on drooneihin liittyvän koulutuksen kehittäminen ja miehittämättömään ilmailuun suunnattavien tutkimusmäärärahojen ”merkittävä kasvattaminen”.

– Ulkomaisia huippuosaajia on myös saatava Suomeen, Kangas sanoi.

Drooneihin liittyvää sääntelyä olisi myös yksinkertaistettava, jotta uusia innovaatioita voitaisiin lähteä kokeilemaan ketterämmin.

Lisäksi strategia visioi suomalaisviranomaisille yhteistä droonikalustoa parantamaan droonien luotettavuutta ja yhteensopivuutta sekä nopeuttamaan reagointia eri tilanteissa.

Puolustusvoimien juuri eläköitynyt tutkimusjohtaja, insinöörieverstiluutnantti (evp.) Jyri Kosola kuvaili tilaisuudessa sitä, miten droonit ovat mullistaneet sodankäyntiä Ukrainassa. Sikäläinen kollega oli kertonut Kosolalle aiemmin, että puolet taistelukentän uhreista on aiheutettu drooneilla.

– Tällä hetkellä kolme neljäsosaa tappioista tulee muusta kuin perinteisistä ampumatarvikkeista, Kosola kertoi.

Hänen mukaansa seurauksena on ollut se, ettei kukaan enää operoi prikaatitason joukoilla vaan pienemmillä yksiköillä. Osapuolet eivät myöskään tuo perinteistä raskasta kalustoa tuhottavaksi lähelle etulinjaa, joten se on menettämässä osittain merkitystään.

Kosolan mukaan droonien merkityksen lisääntyminen on osattu ennakoida myös Suomessa jo vuosia sitten, mutta muutoksen nopeutta ei.

Aseistuksen yleisempi kehittämissykli uudesta aseesta sitä torjumaan kehitettyyn vasta-aseeseen on supistunut Ukrainan taistelurintamilla noin kolmen kuukauden pituiseksi.

– Me emme saisi siinä ajassa edes komiteamietintöä aikaiseksi, Kosola lohkaisi.

Droonit ovat myös kouluttamatta valmiita taisteluun, eivät vaadi lepoa eivätkä suuretkaan tappiot vaaranna yleisen mielipiteen tukea sodalle toisin kuin sadat ja tuhannet kaatuneet.