"Kuntapolitiikka kaukana eduskunnan jargonista"

Outokumpulainen Niina Pekkanen lähti edellisiin kuntavaaleihin mukaan uteliaana ja avoimena.

Untuvikko sai luottamusta ja valtuustopaikan keskustan riveissä.

– Minua oli usein pyydetty ehdolle, monista puolueista. Muut ovat siis ajatelleet, että osaisin ja pystyisin, vaikka itse olin ajatellut päinvastoin.

Viime vaalien alla Pekkasta pyysi mukaan muun muassa vanhimman tyttären kaverin äiti Hanna.

– Hän kertoi, että valtuutettuna joudun ajattelemaan asiat läpi omilla aivoillani ja äänestyksissä joudun käyttämään omaa harkintaani. Aina saa kysyä, mutta jokaisen on ajateltava itse.

Nämä olivat ratkaisevia sanoja ja keskusta tuntui  Pekkasesta omalta, maaseutuhenkiseltä puolueelta.

Uusi ehdokas otettiin innolla mukaan vaalityöhön.

Hän muistelee, kuinka keskustan teltta veti puoleensa muidenkin puolueiden ehdokkaita – siellä kun oli kaikkien iloisin tunnelma.

Pekkanen pääsi sivistyslautakuntaan ja siellä hänelle aukeni kuntapolitiikan olemus.

Se olikin aivan toiselta planeetalta kuin eduskunnan kyselytunnit, joiden jargonia Pekkanen oli aiemmin kauhistellut: tuollaistako politiikka on?

– Kunnan tasolla onkin arkisia ja helppojakin asioita.

Kaksi vuotta sitten keskustan yksi kunnanhallituspaikka meni kiertoon ja Pekkanen valittiin siihen.

Hän ryhtyi myös johtamaan valtuustoryhmää.

– Meillä on ennen valtuustoryhmää aina kunnallisjärjestön puolen tunnin kokous. Sieltä porukat jäävät mukaan valtuustoryhmän kokoukseen ja paikalle tulee muitakin aktiivikeskustalaisia. Meitä on parhaimmillaan paikalla keskustelemassa 25 henkeä, Pekkanen iloitsee.

– Toiminta on aktiivista ja ajatusmaailmoja tuuletetaan. Vanhat ”pierut” ovat todenneet, että he tykkäävät pyöriä meidän porukassa.

Pekkanen sanoo kuntapolitiikassa mukana olemisen avartaneen hänen näkökulmia moneen asiaan. Nyt ehdolle ryhtyminen oli itsestään selvä asia.

Outokumpuun,  on 7200 asukkaan maalaiskaupunkiin, otettiin viime syksynä kiintiöpakolaisina kaksi syyrialaista lapsiperhettä suoraan pakolaisleiriltä.

Valtuusto teki nimenomaisen päätöksen ottaa vastaan pienten lasten perheitä, ja sama linja on jatkossakin.

Jatkossa kiintiöpakolaisia otetaan vielä lisää 18 henkeä. Sairaanhoitajan virasta virkavapaalla oleva Pekkanen toimii kaupungin pakolaisohjaajana.

Hänestä pakolaisten kotoutuminen ja paikallisten suhtautuminen ovat sujunut yllättävän hyvän.
Monet kunnat painiskelevat pakolaisten vastaanottamiseen liittyvien kysymysten äärellä.

Kotoutumisen sujumista edistäväksi käytännön keinoksi Pekkanen antaa vinkin.

– Yhteen kuntaan kannattaa ottaa niin paljon pakolaisia, jotta TE-keskuksen kurssien osallistujaminimimäärä täyttyy. Eli kuntaan kannattaa ottaa 5-6 perhettä, jolloin TE -keskus pystyy järjestämään kurssit asuinpaikkakunnalla. Samoin monet muut palvelut onnistuvat helpommin, hän muistuttaa.

–  Täytyy muistaa, että harvoin pakolainen pystyy hankkimaan auton, vaikka ajokortti olisikin. Olennaista on lasten koulunkäynnin sujuminen ja se, että aikuisilla on mielekästä tekemistä.

Pakolaisohjaaja on linkki pakolaisten ja paikallisten välillä.

Työ on syyrialaisten ”suomalaisuuteen ajoa.”

– Tarkoittaa muun muassa sitä, että perheissä naistenkin on opittava hoitamaan raha-asioita ja miesten on tartuttava kotitöihin.