Tutkija: Krimin pakotteet säilyvät hamaan tulevaisuuteen – –Ei voida tinkiä ennen kuin jotain konkreettista tapahtuu–

Euroopan unionin Venäjän vastaisille pakotteille ei ole näköpiirissä päätepistettä. Näin arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Smithin mukaan kansainvälistä politiikkaa leimaa nyt eräänlainen tunnustelun ja odottelun välitila, jossa tarkkaillaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Välitila johtuu paitsi Yhdysvaltain uuden presidentin vakiintumattomasta ja poukkoilevasta päätöksenteosta, niin myös edessä olevista Ranskan ja Saksan vaaleista.

– Ranskaa ei kiinnosta ryhtyä Itä-Ukrainan rauhanprosessin edistämiseen ennen presidentinvaaleja. Saksassa Angela Merkelillä eivät puolestaan riitä paukut raskaaseen kansainväliseen projektiin ennen syksyn liittopäivävaaleja, Smith arvioi.

Itä-Ukrainan tilanteeseen kytkeytyy koko pakotekierteen tulevaisuus.

Smith haluaa kumota yleisen mielikuvan, että Eurooppaa ja Suomea taloudellisesti rasittavat pakotteet johtuisivat Krimin valtauksesta keväällä 2014.

– Krimin valtauksen vuoksi asetettujen pakotteiden taloudellinen vaikutus Euroopalle on marginaalinen. Paljon ratkaisevampi merkitys on niillä pakotteilla, jotka EU asetti loppukesästä 2014, kun Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille alkoi näyttää ilmiselvältä.

– Kun puhutaan EU:n asettamista pakotteista, tarkoitetaan yleisimmin näitä Itä-Ukrainan vuoksi asetettuja pakotteita, Smith selventää.

Mitä merkitystä sillä sitten on, milloin mitkäkin pakotteet on asetettu? Kaikkihan liittyvät Venäjään ja Ukrainaan.

Smithin mukaan merkitys korostuu silloin, kun puhutaan pakotteiden kestosta.

Krimin vuoksi asetetut pakotteet säilyvät hänen mukaansa ties kuinka pitkään. Niillä on poliittisessa mielessä niin iso painoarvo, ettei niistä voida luopua.

Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi asetetut pakotteet voisivat teoreettisessa mielessä joskus päättyäkin, mutta sitä ennen Minskin rauhansopimuksen ehtojen pitäisi täyttyä. Ne kuitenkin rakoilevat jo ensimmäisestä pykälästä lähtien.

– Mielenkiintoista tässä on se, että Itä-Ukrainan vuoksi asetetuista pakotteista haluttaisiin päästä eroon sekä lännessä että Venäjällä, koska ne rajoittavat niin paljon kaupankäyntiä. Periaatteellisella tasolla niistä ei kuitenkaan voida tinkiä ennen kuin jotain konkreettista tapahtuu, Smith sanoo.

Oma vaikutuksensa Euroopan ratkaisuihin on Yhdysvalloilla.

Presidentti Donald Trump on puhunut pitkään pakotteista luopumisen puolesta, mutta viime aikoina Valkoisesta talosta on annettu ymmärtää, että niiden takana seistäisiin sittenkin.

Mitä se tarkoittaisi Euroopalle, jos Yhdysvallat kuitenkin lakkauttaisi Venäjän vastaiset pakotteensa?

– Se olisi vaikea pala, koska se rikkoisi yhtenäistä länttä, mutta samalla se saattaisi vahvistaa EU:ta etsimään rakentavia ratkaisuja kahdenvälisesti Venäjän kanssa, Smith sanoo.