MTK:n Maitovaltuuskunta vaatii hallitukselta apua maitokriisiin: "Kassa on tyhjä"
Maidontuottajien kassa on tyhjä kriisin jäljiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Maitovaltuuskunta varoittaa.
– Taloudelliset puskurit on syöty, lainanlyhennyksiä jouduttu lykkäämään ja toimintamenoja kattamaan velkarahalla. Kriisistä toipuminen ja tuottajien talouden palaaminen normaaliksi kestää vuosia, vaikka tuottajahinnat elpyisivät ja kehitys jatkuisi suotuisana pidempään.
Maitovaltuuskunta vaatiikin maan hallitukselta tilojen kustannustaakan helpottamista.
– Hallituksen on viipymättä lunastettava lupauksensa auttaa suuria investointeja tehneiden tilojen tilannetta ja toteutettava kiinteistöveron poistaminen maatalouden tuotantorakennuksilta.
Maitotilojen rakennemuutoksen ennustetaan kiihtyvän. Vain puolet nykyisistä maitotiloista arvioidaan olevan seitsemän vuoden kuluttua jäljellä.
Maitovaltuuskunnan mielestä tuontimaitoa tai -maitotuotteita ei saa päästää valtaamaan Suomen markkinoita. Se vaatii investointien tukemista ja konkreettisia osoituksia siitä, että toimintaympäristö maidontuotannolle on vakaalla pohjalla, Maitovaltuuskunta toteaa tiedotteessaan.
– Ratkaisevassa asemassa tässä ovat parastaikaa valmisteilla olevat lait, joilla säädetään lomitusjärjestelmän tulevasta toimeenpanosta ja eläinsuojelulain uudistuksesta.
Maitovaltuuskunnan mukaan lomituksen rahoitus ja ammattitaitoisten lomittajien saatavuus on turvattava, kun lomituspalvelut siirtyvät maakunnille.
Uudistettu eläisuojelulaki ei saa lisätä byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, Maitovaltuuskunta korostaa.
– Eläinsuojelulakiin ei pidä sisällyttää käsitettä eläimen itseisarvosta. Selkeys ja yhdenmukainen sovellettavuus ovat itseisarvon käsitteestä kaukana.
– Lakiin ei myöskään pidä sisällyttää parsinavetoiden käyttökieltoa. Kielto antaisi virheellisen kuvan parsinavetoiden asianmukaisuudesta. Parsinavetat ovat kaiken lisäksi joka tapauksessa kotieläinrakennuskannan uusiutumisen myötä korvautumassa pihatoilla.
Maitovaltuuskunta toteaa, että piiloviestit ja syyllistäminen eivät kuulu eläinsuojelulakiin.
Sen mukaan eläinten hyvinvointia edistetään parhaiten alan yleisesti hyväksymillä, läpinäkyvillä ja yksiselitteisillä säännöillä, joilla pystytään valvomaan ilman tulkintaepäselvyyksiä.
– Tukihallinnon on aikaistettava kotieläintilojen tukien maksatuksia. Näin on jo tehty ei-kotieläintilakytkentäisten pinta-alatukien kohdalla. Niistä vain murto-osa siirtyy maksettavaksi tuen hakuvuotta seuraavaan vuoteen.
– Ei ole hyväksyttävää, että samanaikaisesti 100 prosenttia luomukotieläintuesta ja luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksesta sekä lähes kolmannes lypsylehmäpalkkiosta maksettaisiin vasta seuraavan vuoden kesäkuussa.