Kärnä: Metsähallituksen kalastuslupapolitiikassa selvää rahastuksen makua
Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kritisoi voimakkaasti Metsähallituksen suunnitelmia aloittaa kalastuslupien myynti Tenojoen sivuvesistöihin.
Asia ilmenee Metsähallituksen valmistelemassa Ylä-Lapin kiintiöpäätöksessä.
Aiemmin ilmainen kalastusoikeus kyseisiin vesistöihin oli varattu ainoastaan paikkakuntalaisille, mutta edellisen eduskunnan hyväksymässä kalastuslaissa nämä oikeudet poistettiin.
– Lain valmistelijat perustelivat tätä vaelluskalakantojen suojelemisella. Nyt Metsähallitus kuitenkin suunnittelee avaavansa ensimmäistä kertaa maksaville asiakkaille lupamyynnin näille vesialueille. Tässä on nyt rahastuksen makua, Kärnä kritisoi.
Sama rahastus koskee Kärnän mukaan myös Lätäsenoa, Könkämäenoa ja Näätämöjokea, joissa paikkakuntalaiset ollaan nyt asettamassa turistien kanssa samalle viivalle.
Mikko Kärnä vaatiikin Metsähallitusta luopumaan tällaisista suunnitelmista ja muistuttaa, että eduskunnassa on vireillä lappilaisedustajien lakialoite kalastuslain muuttamiseksi paikkakuntalaisten oikeuksien osalta.
Tämän lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on parhaillaan tarkastelemassa kokonaisuutena kalastuslain muutostarpeita.
Kansanedustaja sanoo pitävänsä törkeänä, että valtio on nyt Teno-sopimuksella rajoittamassa kalastusta merkittävästi joen pääuomassa, mutta samaan aikaan Metsähallitus haluaa lisätä sitä Tenojoen sivuvesistöissä.
– Esimerkiksi Vetsijoelle esitetään 750 vuorokausilupaa ja Kuoppilasjoelle peräti 1600 vuorokausilupaa.
– Toiminnassa ei ole mitään logiikkaa kalakantojen suojelun kannalta, vaan se perustuu rahastukseen ja paikkakuntalaisten oikeuksien polkemiseen. Valitettavasti tällainen toiminta suorastaan lietsoo kansalaistottelemattomuuteen, Kärnä arvelee.
Kärnä nostaa samassa yhteydessä esille Metsähallituksen suunnittelemat metsurien kevätkauden lomautukset.
– Uuteen metsähallituslakiin on kirjattu Metsähallitukselle vaatimus työllisyyden edistämisestä. Suunnitellut lomautukset eivät ole lain hengen mukaisia, hän toteaa.
Jos tahtoa löytyy, voidaan metsureille Kärnän mukaan järjestää kevätkaudelle töitä esimerkiksi riistan elinympäristöjen ennallistamishankkeissa tai vaikka pienpetopyynnissä.
Samalla hän vaatii perusteellista keskustelua Metsähallituksen tulostavoitteen suuruudesta.
– Metsähallitus on toiminnallaan menettämässä sosiaalisen toimilupansa pohjoisessa, vaikka se on sen koko toiminnan perusedellytys.
– Tulostavoite on jo pitkään ollut ylimitoitettu ja jos sen täyttämiseksi täytyy syyllistyä tällaisiin toimiin, ollaan pahasti hakoteillä., Kärnä toteaa.