Luonnos: Sotevalinnat kahdessa vaiheessa
Virkamiesryhmä ehdottaa kaksivaiheista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta lisättäisiin. Yksityisille sote-alan yrityksille annettaisiin lisää valtuuksia tehdä etuuksiin liittyviä päätöksiä.
Sote-palvelujen valinnanvapausuudistuksesta julkistettiin tiistaina virkamiesryhmän valmistelema luonnos. Luonnoksen mukaan uudistus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2019 ja 2021. Molemmissa vaiheissa siirtymäaika olisi kaksi vuotta. Lakipaketti uudistuksesta kirjoitettaisiin kuitenkin kokonaan jo ensi vuoden aikana.
Ehdotus on perusta jatkovalmistelulle eikä siitä ole käyty vielä poliittista keskustelua. Hallituksen on tarkoitus ottaa kantaa uudistukseen marraskuun loppuun mennessä. Uudistuksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ei ota kantaa virkamiesehdotuksen sisältöihin.
– Nyt tulee se vaihe, että me ministerit ja poliitikot alamme sitä työstää. Työn maali on se, että valinnanvapauspykälät lähtevät tämän vuoden puolella vielä lausuntokierrokselle, hän sanoi eduskunnassa.
Valmisteluryhmän puheenjohtajan, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan ensimmäinen vaihe tulisi ehdotuksessa voimaan vuonna 2019. Silloin jokainen voisi valita itse perustason hoidon ja suun terveydenhuollon palveluntuottajan. Ensimmäisessä vaiheessa palveluntuottaja voitaisiin valita itse myös suunnitelmallisen erityissairaanhoidon toimenpiteiden, kuten leikkausten, kohdalla.
Toisessa vaiheessa vuonna 2021 valinnanvapaus laajennettaisiin kaikkeen erityissairaanhoitoon. Silloin voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia.
Virkamiehet ehdottavat myös, että käyttöön otettaisiin asiakasseteli. Asiakasseteliä käytettäisiin ensimmäisessä vaiheessa ainakin kotisairaanhoidossa ja suunnitelmallisessa erityissairaanhoidossa. Toisessa vaiheessa se laajennettaisiin koskemaan useimpia sote-palveluita.
– Palveluntuottajat pakotettaisiin antamaan seteleitä laajemmin, jotta palveluiden volyymi siirtyisi muuallekin kuin sinne julkiselle puolelle.
Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin käyttöön myös henkilökohtainen budjetti. Siinä esimerkiksi vammaiselle ihmiselle myönnettäisiin sote-palveluihin henkilökohtainen budjetti ja hän saisi päättää itse, mihin palveluihin budjetin raha käytettäisiin.
Rehulan mukaan asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta ehdotus vastaa hyvin sitä, mitä hallitus on jo kesäkuussa linjannut.
Vastuu palvelujen järjestämisessä olisi maakunnilla. Maakunnat saisivat lakimuutoksen kautta oikeuden valtuuttaa palveluntuottajat tekemään hallinnollisia päätöksiä palvelujen antamisesta. Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että yksityinen terveysasema voisi arvioida tarpeen vammaisen kuljetuspalvelulle ja myöntää oikeuden sen käyttöön. Nykyisin näitä päätöksiä voivat tehdä vain kuntien sosiaaliviranomaiset ja sosiaalilautakunnat.
– Joustoa voisi olla nykyistä enemmän, Pöysti sanoo.
Valtuutus olisi kuitenkin rajattu.
– Ihan kaikkea ei voi antaa, esimerkiksi lasten huostaanottoa tai muita pakkotoimenpiteitä, Pöysti kertoo.