Väyrysen näköiset syntymäpäivät: Seminaari ihmiskunnan tulevaisuudesta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vietti perjantaina 70-vuotissyntymäpäiväänsä kotiseudullaan Keminmaassa.

Syntymäpäivään kuului virallisten puheidenpidon ja kahvittelun sijaan syväluotaava poliittinen seminaari niin Suomen, Euroopan kuin koko ihmiskuntamme tulevaisuudesta.

Tähän haastavaan aiheeseen keskustelu- ja väittelykumppaneikseen Väyrynen sai pitkäaikaiset työtoverinsa kansanedustajat Matti Vanhasen (kesk.) ja Ilkka Kanervan (kok.) sekä europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.).

Väyrynen haastoi ja hiillosti panelistejaan, jakoi heille itse kirjoittamiaan kirjojaan, väisti kritiikit vastakommenteillaan ja nauratti yleisöä.

Tuliko ihmiskunnan tulevaisuus seminaarilla pelastettua, siitä ei vielä kahden tunnin tiukan väännön jälkeen saatu selvyyttä.

Syntymäpäiväseminaarin yhtenä haasteena oli pohtia globalisaation maailmanpoliittista merkitystä ja sitä, miten Eurooppa ja Suomi ankkuroituvat siihen.

Väyrynen huomautti, että kylmän sodan jälkeen syntynyt maailmanjärjestys on tullut kyseenalaistetuksi.

– Kansat kokevat, että asioihin ei voi vaikuttaa markkinatalouden ja globalisaation vuoksi, Väyrynen totesi.

Ilkka Kanervankin mielestä globalisaation kääntöpuolena on, että se todella aiheuttaa epätasa-arvoa ja köyhyyttä.

– Tämän epäkohdan ratkaisu on siinä, että ihminen kasvaa isoon vastuuseen, jolla hyvinvointia voidaan jakaa kaikkein köyhimmillekin sen sijaan, että talouskasvu maailmassa kertyy vain nykyisille rikkaille.

Liisa Jaakonsaari kritisoi globaalisuutta kevyesti siitä, että internetin tulon myötä talouden kassavirtoja siirrellään pelkillä napin painalluksilla.

Kommentillaan hän viittasi EU:n Applelle juuri antamiin jättisakkoihin.

EU on siis väline, jolla voidaan hallita globalisaatiota, ja ihmiset taas asettavat säännöt globalisaatiolle, tiivistivät panelistit mielipiteensä.

Tiukimmat väännöt Väyrysen syntymäpäiväseminaarin osanottajat vetivät Euroopan Unionin merkityksestä ja sen tulevaisuudesta.

Europarlamentaarikko Väyrysen tiedetään vastustaneen Suomen liittymistä EU:hun ja ajavan nyt Suomen eroa euroalueesta.

Niin Vanhasen, Jaakonsaaren kuin Kanervankin mielestä Euroopan Unioniin kuulumisesta on tällä hetkellä Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Jos Suomi ei nyt kuuluisi EU:n, niin meidät leimattaisiin hyvin helposti Venäjän etupiiriin kuuluvaksi maaksi. EU:n ansiosta Suomen tulevaisuus turvataan suvereenina itsenäisenä maana, Kanerva jyrähti ja löi samalla ulko- ja turvallisuuspolitiisen pelin kestoässän eli Nato-kortin pöytään.

– Suomen ei mielestäni koskaan pidä sanoa, että emme koskaan aio hakea Naton jäsenyyttä. Älkäämme itse rajoittako omaa liikkumavaraamme.

EU on historiansa aikana onnistunut varjelemaan alueensa suurilta riidoilta. EU:n tulevaisuus on kuitenkin väistämättä muuttunut Brexitin myötä ja Matti Vanhanen toikin seminaarissa esille Brexitin yhden kielteisen vaikutuksen.

– Jos Iso-Britannia päättää näin ohittaa EU:n keskustelukumppaninaan ja viestiä tulevaisuudessa suoraan Saksan ja Ranskan kanssa, ollaan tilanteessa, jossa Moskova ja Lontoo keskustelevat Berliinin kanssa. Voiko se olla hyvä asia?

Panelistit haastoivat Väyrysen hänen euroeroajatuksistaan. Väyrysen mielestä yhtenäinen rahapolitiikka rikkoo Euroopan yhtenäisyyttä ja Suomen eroaminen euroalueesta toisi meille talouskasvua.

Jaakonsaari taas ei kaipaa markkaa ja devalvaatiota takaisin ja heitti Väyryselle, josko tämän pitäisi jo tällä iällä alkaa oppia virheistään, eikä enää vaatia euroeroa.

– Sittenhän minun pitäisi alkaa tehdä virheitä, syntymäpäiväsankari sai sanottua seminaarinsa viimeisen sanan.