Vieraskynä: Kunta – ihmisten yhteisö ja kansanvallan kulmakivi
Elämme voimakkaan muutoksen aikaa. Rakenteet, arvot, teknologia, ympäristö ja turvallisuus ovat murroksessa. Suurimpia rakenteellisia uudistuksia kautta aikojen on lähes kaksi vuotta voimassa ollut sote-uudistus. Sen myötä on noussut esille kysymys, mikä on kunta nyt ja tulevaisuudessa.
Sote-uudistuksessa koko sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestäminen siirtyivät menoineen ja vastaavine tuloineen kunnilta hyvinvointialueelle, maakuntatason omalle hallintoelimelle.
Muutos on kuntien kannalta suuri, mutta kunnan perusolemus paikallisena itsehallintoyksikkönä säilyy. Uuden maakuntatason organisaation ylimmän päättävän elimen valtuuston jäsenet valitaan suoralla vaalilla. Kunnat eivät valitse siihen edustajia, kuten kuntayhtymään.
Mikä on kunta tai kaupunki? Perustuslain mukaan Suomessa on kunnan asukkaiden itsehallinto. Se on käsitteenä paljon enemmän kuin yleisesti käytetty termi kunnallinen itsehallinto.
Kunta on ihmisten yhteisö. Sillä voi olla vahva identiteetti. Se ei ole valtion hallinnon jatke eikä pelkkä palvelutehdas. Kunnan tehtävistä on lailla säädetty, mutta tehtäväkenttään kuuluu myös varsin väljä yleinen toimiala. Kunnan asukas ei ole hallinnoinnin kohde, objekti vaan subjekti, tekijä.
Oleellinen asia kunnan toiminnassa on asukkaiden osallisuus. Kunnan asukas, ihminen ja asukkaan hyvinvointi on toiminnan keskiössä. Kunta on kansanvaltaisen järjestelmämme yksi kulmakivi.
Usein kysytään, mikä on sopivan kokoinen kunta. Mielestäni ihmisen kokoinen kunta. Asukkaita voi olla paljon tai vähän. Oleellista on, että kunta kykenee toimimaan perustarkoituksensa mukaisesti.
Kuntarakenteen muutokset eivät ole itsetarkoitus eivätkä ne takaa talouden ja toiminnan paranemista. Lainsäädännön tulisi nykyistä paremmin tukea kuntien välistä yhteistyötä toiminnoissa.
Muutoksen myötä kunnissa nousee entistä keskeisempään rooliin elinvoima. Kunta on ihmisten, yritysten ja yhteisöjen elinvoiman alusta. Siksi kunnan päätöksiä ja toimia on syytä arvioida, miten ne vahvistavat kunnan elinvoimaa. Kunnan asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus nousevat entistä merkittävämmäksi.
Yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen on keskeinen asia, mutta elinvoimaan liittyvät toimet ovat tätäkin laajempi tehtävä. Kunnan järjestämissä peruspalveluissa sivistystoimen osuus vahvistuu oleellisesti.
On hyvin vahingollista, jos luottamushenkilö nostaa ydintehtäväkseen virkamiesten valmistelun vastustamisen ja epäluulon kylvämisen.
Kuntien toiminnassa on oleellista luottamushenkilöiden työ ja toimintatapa. Viime aikoina on keskusteluissa noussut esiin luottamushenkilöiden ja yleensä politiikassa huonontunut keskustelukulttuuri, toimintatapa ja suhde viranhaltijoihin.
Luottamushenkilöt ja viranhaltijat eivät ole kunnissa eikä hyvinvointialueillakaan vastapuolella vaan istuvat samalla puolella pöytää. On hyvin vahingollista, jos luottamushenkilö nostaa ydintehtäväkseen virkamiesten valmistelun vastustamisen ja epäluulon kylvämisen. Se vie voimavarat kehittämisestä. Kuntien virkamiehet tekevät virkavastuulla työtänsä luottamushekilöorganisaation päättämien linjausten pohjalta.
Kuntien toiminnassa on huomattava, että päätöksentekoelimissä ei ole hallitus- ja oppositiopuolueita, vaan eri puolueet ovat edustettuina vaalituloksen mukaisessa voimasuhteissa kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Kun vuonna 1917 päätettiin yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta valtuuston vaaleissa, sillä oli suuri merkitys kansan eheytymisessä vuoden 1918 sodan jälkeen. Vastapuolilla olleet tulivat saman pöydän ääreen päättämään yhteisistä paikallisista asioista, ei valtakunnan politiikasta. Oli löydettävä yhteisiä ratkaisuja.
Kuntien toiminta on murroksessa ja uudistumassa. Keskusta on aina ollut vahva ja osaava kuntapuolue. Nyt, koska kuntavaalit ovat pian tulossa, keskustalla on oltava selkeä kuntapoliittinen linja ja ohjelma. Toisin sanoen, mikä kunta on nyt ja tulevaisuudessa ja mitkä ovat sen tehtävät.
Parasta aikaa valmistellaan kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista. On välttämätöntä, että keskusta on tässä hereillä ja aktiivinen.
Valtionosuusjärjestelmän tulee ottaa huomioon riittävästi olosuhde- ja palvelutarvetekijät. Oleellinen osa rahoitusjärjestemässä on toimiva verotulojen tasausjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää ei tule käyttää keskittämispolitiikan välineenä.
Kaikessa toiminnassa on hyvä muistaa: Oma onnistuminen tulee vain yhteisen onnistumisen kautta.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.