Riita kirkon leikkauksista – kuka maksaa eronneiden hautaamisen?
Hallituksen esittämä leikkaus kansalliskirkkojen rahoitukseen on johtanut eduskunnassa kiistaan kirkkoon kuulumattomien hautauskuluista.
Keskustan Hanna Räsäsen ja Petri Honkosen mukaan kirkkojen valtionrahoitusta ensi vuonna yhteensä 20 miljoonalla eurolla leikkaava ja pysyväksi tarkoitettu esitys johtaa siihen, että yhä useampi kirkon jäsen rahoittaa maksamallaan kirkollisverolla esimerkiksi kirkkoon kuulumattomien henkilöiden hautauskuluja.
Samalla hallitus on keskustaedustajien mukaan avaamassa keskustelun siitä, miksi seurakuntalaiset joutuisivat kustantamaan kirkkoon kuulumattomien hautaamista.
– Varmuudella voidaan jo sanoa, että niin sanottujen suurten ikäluokkien poisnukkumisen seurauksena ainakin hautaustoimen kustannukset tulevat edelleen kasvamaan, Räsänen ja Honkonen huomauttavat vastalauseessaan hallintovaliokunnan mietintöön.
Räsäsen ja Honkosen mukaan olennaista on huomata, että lakiin on kirjattu kirkkojen vastuulle yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten hautausmaat ja myös kirkkoon kuulumattomien hautaustoimet, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja irtaimiston ylläpito.
– Valtionavustuksia on maksettu edellä mainittujen lakisääteisten vastuiden hoitamiseen, koska ne eivät ole sidoksissa kirkkojen jäsenyyteen.
Keskustaedustajien mukaan nyt esitetty pysyvä rahoitusleikkaus olisi jopa noin 10 prosentin vähennys kansalliskirkkojen valtionosuuksiin hoitaa lakisääteisiä velvoitteita.
– Esityksen ongelmallisuutta korostaa se, että hallitus tuo eduskunnalle pelkän leikkausesityksen, ei edes jaksotettuna vaan kertarysäyksenä ilman, että kansalliskirkkojemme vastuita hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä vähennettäisiin tai ylipäätään hallitus kertoisi, mitä kansalliskirkkojen pitäisi tässä tilanteessa tehdä.

Keskusta ja vasemmistoliitto esittävät lakiuudistusta hylättäväksi, SDP:lle riittäisi vain kevyempi leikkaus.
Tyytymättömyyteensä esitykseen toi mietinnön palautekeskustelussa torstai-iltana julki myös hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
Räsäsen mukaan seurakunnat eivät voi kattaa leikkauksesta johtuvaa alijäämää kirkollisverosta siten kuin esityksen logiikka edellyttäisi.
Monissa seurakunnissa on Räsäsen mukaan jo nykyisellään käytetty kirkollisverotuloa myös kirkkoon kuulumattomien aiheuttamiin hautaustoimen kuluihin.
– On huomattava, että luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomien osuus väestöstä on huomattavasti noussut hautaustoimilain säätämisen ajoista.
Räsänen huomautti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, hautausmaksut ovat moninkertaisesti korkeampia kuin jossain muualla Suomessa, mihin vaikuttaa muun muassa kirkkoon kuuluvien prosentuaalinen osuus.
– Kun hautauskustannusten omavastuuosuus nousee merkittävästi, se tarkoittaa käytännössä sitä, että hautausavustusten muodossa maksettavaa valuu osaltaan entistä enemmän myös sosiaalitoimen kautta valtion kustannettavaksi sitä kautta.
Räsäsen mielestä jo tällä vaalikaudella pitäisi pohtia hautaustoimilain muuttamista niin, että kirkon jäsenyys ja se pituus huomioitaisiin hautausmaksuissa.

Keskustan Vesa Kallio näki, että hallituksen toimintalogiikka on sama kuin sotessa: rahoitusta leikataan, mutta velvoitteet säilyvät.
Kallio muistutti, että velvoitteet koskettavat niin kirkkoon kuuluvia kuin kuulumattomia, eikä hautaamatta ei jätetä ketään sen takia, ettei hän kuulu kirkkoon.
– Rakas äitini murehti joskus, että onkohan heillä varaa hoitaa itsensä hautaan saakka. Minä lohdutin häntä, ettei hän tule olemaan suvussa ensimmäinen, joka jäisi hautaamatta. Hallitus tätä riskiä on kasvattamassa, mutta aion pitää tämän lupaukseni myös jatkossa.
Vasemmistoliiton Anna Kontula painotti sitä, että julkisia tehtäviä on tapana hoitaa verotuloilla, ei yhdistysten jäsenmaksuilla, mitä sekä luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkon kirkollisvero käytännössä ovat.
Kontula huomautti, että Helsingissä todennäköisesti eniten hautauspalveluja tarvitsevista eli yli 60-vuotiaista yli kolmannes on muita kuin luterilaisen kirkon jäseniä.
– Maksajien kohdalla vääristymä on vielä merkittävämpi, sillä Helsingin seurakunnissa alle puolet asukkaista on luterilaisen kirkon jäseniä. Kysymys on periaatteellinen, ja sen takia minäkään vasemmistoliiton edustajana en voi tätä esitystä hyväksyä.