Turkki-sopimus ristituleen – Itävalta kysyy, onko EU heittämässä arvojaan yli laidan

Arvosteluryöpyn kohteeksi joutunut Turkki-sopimus herättää vahvoja epäilyksiä myös EU-maiden keskuudessa.

Turkin ja Saksan masinoima sopimus pakolaiskriisin hoidosta tuli muille yllätyksenä, ja osa jäsenmaista katsoo sen menevän liian pitkälle.

Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner kysyi torstaina, ottaako Euroopan unioni enää itseään ja arvojaan vakavasti.

– Minun on todella kysyttävä itseltäni, heitämmekö lopulta arvomme yli laidan, hän sanoi Brysselissä, jossa EU-maiden sisäministerit olivat koolla.

Huoli liittyy hintaan, jota Turkki yhteistyöstä vaatii.

Maa on luvannut ottaa kaikki Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat takaisin, jos EU myöntää vastineeksi turkkilaisille viisumivapauden pikakäsittelyllä jo kesäkuussa.

Myös Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja pitää kiihdyttää, vaikka Turkin on arvioitu olevan kauempana EU-jäsenyydestä kuin koskaan.

Turkin presidentti on keskittänyt valtaa itselleen ja ottanut tiukan otteen maan tiedotusvälineistä. Viime viikolla Turkin viranomaiset ottivat voimatoimin haltuun hallitukselle kriittisen sanomalehden.

– On kyseenalaista, jos Turkki ottaa haltuunsa hallitukselle kriittisen sanomalehden ja sitten ilmestyy tänne kolme päivää myöhemmin ja panee toivomuslistan pöytään, Mikl-Leitner sanoi.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kannattaa vahvasti Turkki-yhteistyön edistämistä.

– Kriittinen puoli ei ollut vallalla. Ongelmat ovat pöydällä aidosti, mutta usko siihen, että tämä menee eteenpäin tuntui olevan aika vahvaa, Orpo sanoi kokouksen jälkeen.

Sovun yksityiskohdat ovat vielä levällään. YK:n ihmisoikeuskomissaari pitää Kreikasta Turkkiin tehtäviä ”massakarkotuksia” laittomana. Kansainvälisten sopimusten ja EU-lakien mukaan jokainen turvapaikkahakemus on käsiteltävä yksilöllisesti.

EU:n mukaan Kreikkaan pyrkivät voivat hakea turvapaikkaa Turkista. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdollista korkeintaan syyrialaisille, ja hekin voivat saada vain väliaikaista suojelua.

Ministeri Orpon mukaan EU:n ratkaisut muuttuvat sitä kovemmiksi, mitä enemmän aiempien päätösten toimeenpano takkuaa.

– Kun tehdään kovempia ratkaisuja, silloin on enemmän kritiikkiä. Jos ei näitä uskalleta nyt tehdä, tulevaisuudessa ne ratkaisut ovat vielä kovempia.

Turkki-sopimuksen perimmäinen tavoite on tappaa salakuljettajien bisnesidea ja estää hallitsematon maahantulo. EU:ssa luotetaan siihen, että tämän jälkeen myös vastuunjakoa koskevat päätökset saadaan liikkeelle.

Turvapaikanhakijoiden siirtäminen Kreikasta muihin EU-maihin kiintiöiden pohjalta on pahasti jumissa. Orpon mukaan motivaatiota ei ole, koska samaan aikaan väkeä on tullut hallitsemattomasti rajojen yli.

– Se on toivotonta se yhden lentokoneen siirtäminen Kreikasta vaikkapa Pohjoismaihin, jos samaan aikaan junalla tulee moninkertainen määrä päivässä.

Turkki-yhteistyö ja Balkanin reitin umpeutuminen ovat valaneet uskoa siihen, että hallitsematon maahantulo tyrehtyy.

Huoli vastuunjaon puutteesta elää kuitenkin yhä vahvana.

Kymmeniätuhansia pakolaisia on pakkautunut Kreikkaan, ja heidät pitäisi saada siirrettyä sieltä eteenpäin.

– Toivon, että Itä-Euroopan maat eivät ota sitä asennetta, että pistetään vaan rajat kiinni ja ollaan tyytyväisinä. Se ei poista sitä ongelmaa, joka on meillä kohdemailla ollut. Siinä tarvitaan vastuunjakoa, Orpo sanoi.