Asiantuntijat: Niinistö lienee viitannut Schengeniin ja Dubliniin
Presidentti Sauli Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa Euroopasta puhuessaan, että jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, ettemme kykene nyt täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.
Viittasiko hän ihmisoikeussopimuksiin?
– Ehkä presidentti sittenkin tarkoitti Schengen-säännöstöä ja Dublinin asetusta eli EU:n sisäisiä järjestelyjä, arvioi kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Euroopan yliopistoinstituutista.
– Ne ovat toimineet huonosti viimeisen vuoden aikana pakolaisvirran ja muun muuttoliikkeen yhteydessä.
Scheininin mielestä puheenkohdan tulkitsee helposti niin, että presidentti tarkoitti YK:n pakolaissopimusta ja yleisiä ihmisoikeussopimuksia.
– Mutta se olisi ristiriidassa puheen muun sisällön kanssa.
Presidentti sanoi, että on autettava todellisessa hädässä olevia.
Lisäksi Niinistö viittasi myönteisellä tavalla Suomen perustuslakiin, joka sisältää aivan samat asiat kuin ihmisoikeussopimuksetkin.
– Hyvällä tahdolla lukien voisi siis ajatella, että presidentti ei ole tinkimässä ihmisoikeussopimuksista eikä pakolaissopimuksesta, Scheinin sanoo.
Presidentti myös mainitsi, että sanan ”asylum” (turvapaikka) lausuminen riittää sisäänpääsyyn Eurooppaan.
– Niin se on, ja niin sen kuuluukin olla.
Kansainvälisen oikeuden asiantuntija, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kuvailee puhetta kryptiseksi, jopa oraakkelimaiseksi.
– Mielestäni hän voi viitata Dublinin ja Schengenin sopimuksiin sekä mahdollisesti vuoden 1951 YK:n pakolaissopimukseen.
Koskenniemen mielestä presidentti vaikuttaa kokevan, että sopimusten ja todellisuuden välillä on kuilu.
– On outoa, ettei presidentti sano mitään siitä, mitä pitäisi tehdä. Jos sopimukset eivät toimi, niitä pitää muuttaa.
– Kansainvälinen oikeus tarjoaa keinot. Minkäänlaista ehdotusta muuttamisesta presidentti ei tehnyt. Näin hän antaa ymmärtää, että sopimukset voisi noin vain jättää soveltamatta.
– Jos valtiot ryhtyvät yksipuolisesti toteamaan, että todellisuus ja sopimukset eroavat toisistaan ja sen takia niitä ei tarvitse soveltaa, se on koko kansainvälisen sopimusjärjestelmän kannalta tuhoisaa.
Schengen ja Dublinin asetus eivät Martin Scheininin mukaan nykyisellään toimi. Molempia voi tulkita monella tavalla.
– Schengen ei kiellä rajatarkastuksia mutta asettaa niille tiukkoja ehtoja, ja nyt tarkastuksia on massaluontoisesti viety läpi.
Dublinin monimutkaista säännöstöä rikotaan myös puolin ja toisin. Kreikka ei esimerkiksi tarkasta henkilöllisyyttä sen kautta tulevilta turvapaikanhakijoilta.
– Jos säännöstö luettaisiin kokonaisuudessaan, päästäisiin eroon harhakäsityksistä, että sitä on mahdoton soveltaa.
– Eri EU-valtiot yrittävät tehdä siitä mielensä mukaista yksipuolisilla tulkinnoilla.
Esimerkiksi pakolaissopimuksessa ei ole hänestä juuri tulkinnanvaraa turvapaikkaoikeuden ehdottomuuden suhteen.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-toiminnanjohtajan Niina Laajapuron mielestä puheesta tuli vaikutelma, että presidentti kenties kyseenalaistaa ihmisoikeusjärjestelmän ja -sopimukset.
– Se on tietysti kauhean valitettavaa. En tiedä, tarkoittiko hän sitä, mutta olisi toivonut, että puhe olisi ollut mahdollisimman yksiselitteinen ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen.