Sakari Paakkinen tietää päättäjän osan – "Aina ei voi miellyttää"

Aina ei voi miellyttää, joskus tehdyt päätökset aiheuttavat kovaakin kohinaa ja arvostelua kuntalaisten parissa. Tämän tietää Parikkalan Saarella asuva Sakari Paakkinen, joka on ollut yhtä soittoa kunnanvaltuutettuna 30 vuotta.

– Kuntapäättäjien on pakko tehdä päätöksiä. Joku tekee ne päätökset joka tapauksessa, Paakkinen näkee.

Hän sanoo, että yleensä tehtyihin päätöksiin sopeudutaan, mutta jos huomataan, että on tehty virhe, voidaan tehdä korjausliikkeitä.

Paakkinen lähti mukaan Keskustanuorten toimintaan 80-luvun alussa, kun järjestö järjesti paikkakunnalle tanssikurssin.

Konkari keskustalaiset ”pongasivat” nuoren miehen, ja hänelle annettiin paikka liikuntalautakunnassa. Seuraavista kuntavaaleista alkoi valtuutetun taival.

Kuntapäättäjän näkökulmasta Parikkalan merkittävimmät väännöt ovat olleet Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntaliitos vuonna 2004, irrottautuminen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä edellisenä vuonna katse kääntyen Savonlinnan sijaan Lappeenrantaan päin. 2010 aloitti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

– Sote -ratkaisut Suomessa ovat vuosien ajan kehittyneet Eksoten suuntaisiksi ja sen myötä voimme todeta, että kunta teki oikean ratkaisun, Paakkinen sanoo.

Kun Eksote päätti lakkauttaa Parikkalan terveyskeskuksen yöpäivystyksen, arvostelun laineet löivät korkealla. Mutta sekin myrsky tyyntyi.

Parikkalan talous on kunnossa. Kunnallisveroprosentti on 19,5, mikä on alempi kuin ympäröivissä kunnissa. Uusi jätevedenpuhdistamo pystytään rakentamaan, vaikka sille ei saatukaan valtionosuutta.

– Sinne rakennetaan alan uusinta tekniikkaa. Se on kunnan satsaus Simpelejärven puolesta.

– Saimme valtiolta viidelle vuodelle jakautuvaa harvaanasutun alueen tukea, jota tulee vielä tänä ja ensi vuonna. Sitä emme olleet osanneet aikoinaan talousarviossa ennakoida.

Parikkala on viime vuosina rakentanut uuden päiväkodin ja kehitysvammamaisten asuntolan.

Kouluverkko pantiin kuntoon jo useita vuosia sitten oppilasennusteiden mukaan.

Parikkalan taajamaan laajennettiin yläaste-lukiosta Kirjolan koulukeskus, jossa opiskelee esikoululaisista lukiolaisiin, rahoitus järjestyi kuntaliitoksen yhdistämisavustuksesta.

Jäi yksi alakoulu, sen on entisessä Saaren kunnassa.

Entisen Uukuniemen kunnan alueen alakoulun lakkauttaminen toi kuraa päättäjien niskaan. Sieltä on lähimpään alakouluun omassa kunnassa matkaa 20 kilometriä ja yläkouluun ja lukioon 50 kilometriä. Kaikki eivät ole antaneet anteeksi.

– Jotkut oppilaista käyvät koulua Kiteen puolella, Paakkinen kertoo.

Paakkinen näkee tulevaisuuden haasteeksi seniorien yhteisöasumisen kehittämisen. Hän kertoo, että Eksoten suuntana on ollut laitospaikoista luopuminen ja palvelujen tarjoaminen vanhuksille kotiin.

Välimatkat ovat pitkiä, mistä koituu kustannuksia, ja osa kotona asuvista kokee itsensä yksinäisiksi.

– Voidaan kysyä, kuuluuko yksinäisyyden hoitaminen yhteiskunnalle. Kyllä siihen pitää minusta jotenkin vastata, Paakkinen määrittelee ja alleviivaa sitä, että osalla yksinasuvista menee hienosti.

– Meillä on Akonpohjan taajamassa yhteisöasumisen ”harjoitelma” rivitalomuotoisena keskittymänä ja se on kiinnostanut senioreita asumismuotona.

Paakkinen visio, että jatkossa yksityiset palvelujen tarjoajat olisivat nykyistä suuremmassa roolissa ikäihmisten palvelujen tuottajana.

Kun Paakkinen tarkastelee Etelä-Karjalan maakuntaa, hän on iloikseen havainnut keskittämishalun heikenneen.

– Into ei enää ole niin kova. Lappeenranta on nyt myönteisempi koko maakunnan kehittämiselle, hän sanoo tyytyväisenä.

Parikkala on maakunnallisesti maakunnan itäinen terävä kärki, josta on pitkä matka Imatralle tai Lappeenrantaan. Tämän takia kunnassa ei ole luovuttu omasta elinkeinotoimesta ja virkamiehestä.

– Se on ollut todella hyvä ratkaisu. Yrittäjät saavat neuvot helposti omalta paikkakunnalta.