Maatilan osakas saa laatikoittain lähiruokaa

Kun Cyndi McMahonin kaksospojat syntyivät ennenaikaisesti, hän päätti muuttaa kokonaan tavan, jolla hankkii ruokatarpeita perheelleen. Tuore äiti halusi varmistaa, että alipainoiset pojat saisivat mahdollisimman terveellistä ja ravitsevaa ruokaa.

– Halusin luoda henkilökohtaisen suhteen maanviljelijään, jotta tietäisin varmasti, mistä ruokani tulee.

Yhdysvalloissa kuluttaja voi ryhtyä maatilan osakkaaksi ja saada vastineeksi tuoreita kasviksia.

Salemissa Massachusettsissa asuva McMahon kokeili lähiseudun luomumaatilan osakkuutta ja ihastui.

– Suoraan tilalta saatujen kasvisten maku on epätodellinen.

Nyt perhe on ollut maatilan osakas jo kuusi vuotta. Pojat tuntevat viljelijän, joka heidän ruokansa kasvattaa ja tunnistavat kaikki mahdolliset vihannekset.

– Ruuasta tulee todella hyvää ja lapsetkin syövät sitä mielellään. Talvella poikani inhoavat kasvisten syömistä, kun emme saa tuotteita maatilalta. Kaupasta ostetut kasvikset ovat todella mauttomia.

Maatilan osakkuus tulee McMahoneille myös selvästi edullisemmaksi kuin luomukasvisten ostaminen kaupasta. Viikoittainen laatikko on valtava, mutta kaikki tulee syötyä, säilöttyä tai lahjoitettua ystäville.

– Kasvikset pysyvät hyvänä lähes kaksi viikkoa, kun ne tulevat jääkaappiini suoraan maatilan mullasta, eivätkä kulje ensin pakettiauton kyydissä pitkin Amerikkaa tai odottele varastossa, McMahon kehuu.

– Rakastan sitä, että voin asua kaupungissa ja saada silti käsiini tuoreen sadon, joka on yleensä vain maalla asuvien ulottuvilla.

McMahonien ja 139 muun perheen kasvikset kasvattava Michael Raymond on ollut mukana osakkuusmaatilatoiminnassa jo 15 vuotta. Oma maatila hänellä on ollut seitsemän vuotta.

Viljelyn ja sadonkorjuun suunnitteleminen on helppoa, kun tuotteet on myyty jo ennen niiden kasvattamista.

– Tiedän tarvitsevani tänään 140 porkkananippua, joten nostan maasta sen verran.

Tärkeää on myös se, että osakkaat maksavat viljelijälle jo ennakkoon.

– Se on iso asia. Tavallisesti rahaa tulee vasta, kun pääsee korjaamaan satoa, ja sitä ennen on paljon kustannuksia.

Osakkaat noutavat viikoittaiset vihanneksensa laatikoissa noutopisteistä eri puolilta Bostonin ympäryskuntia. Raymond ja hänen työntekijänsä koostavat kullekin osakkaalle valikoiman tuotteita, joiden kasvukausi on parhaimmillaan.

– Kaikille se ei sovellu. Laatikossa voi olla ihan eri vihanneksia kuin mitä olisi ostanut kaupasta, Raymond toteaa.

– Toisille se on kuin joulu joka viikko, kun pääsee avaamaan paketin ja katsomaan, mitä sisällä on.

Raymondin kokemuksen mukaan ihmiset ryhtyvät maatilan osakkaiksi hyvin erilaisista syistä. Yksi haluaa tukea paikallista maataloutta, toinen laskee saavansa luomua edullisesti. Kolmannelle on tärkeää syödä vuodenaikojen mukaista tuoretta lähiruokaa.

Osa osakkaista ei ole koskaan tavannut Raymondia. Toisille kuten McMahonille vierailut tilalla ovat tärkeitä.

– Ruuan ostaminen tilalta on paljon henkilökohtaisempaa kuin käydä ruokakaupassa, jossa kassan takana seisoo minimipalkkainen uupunut ihminen. Tilan väki kertoo innoissaan, että nämä perunat kasvoivat todella valoisassa paikassa, ne ovat varmasti erityisen hyviä.