EU pääsi sopuun direktiivistä, jonka on tarkoitus suojata toimittajia ja aktivisteja häirintäkanteilta
EU-parlamentti ja Euroopan unionin jäsenmaat ovat päässeet alustavaan sopuun direktiivistä, jolla on tarkoitus suojata toimittajia ja aktivisteja häiritsemistarkoituksessa nostetuilta kanteilta.
EU on ollut huolissaan strategisten häirintäkanteiden eli niin sanottujen SLAPP-kanteiden lisääntymisestä. Niiden tarkoituksena on pelotella julkisen kritiikin esittäjät hiljaisiksi. Jo pelkkä pitkien ja kalliiden oikeustaistelujen uhka voi pakottaa medioita ja kansalaisjärjestöjä perääntymään tiettyjen asioiden esilletuomisesta.
– Toivotan tervetulleeksi SLAPPien vastaisen direktiivin, joka suojelee niitä, jotka yrittävät paljastaa epämiellyttäviä totuuksia, kirjoitti EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen viestipalvelu X:ssä.
Direktiiville tarvitaan vielä EU-parlamentin virallinen hyväksyntä.
Uusien sääntöjen myötä SLAPP-kanteen kohteeksi joutunut ihminen voisi esimerkiksi pyytää tuomioistuimelta ilmeisen perusteettoman kanteen varhaista hylkäämistä. Kanteen nostajan pitäisi tuolloin pystyä osoittamaan, että kanne on perusteltu.
Tuomioistuin voisi myös vaatia kanteen nostajalta rahallisen vakuuden oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi. Tuomioistuin voisi myös päättää, että kantaja maksaa oikeuskulut, mukaan lukien SLAPP-kanteen kohteen oikeuskulut. Kantajalle voitaisiin myös määrätä muita seuraamuksia.
Säännöt koskevat siviilioikeudellisia tapauksia, joilla katsotaan olevan rajat ylittäviä vaikutuksia.
Lisäksi EU-maiden tulee direktiivin mukaan kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön EU:n ulkopuolisissa maissa annettuja tuomioita, jos ne katsotaan ilmeisen perusteettomiksi tai oikeudellisten menettelyjen väärinkäytöksi.
Britanniassa todistustaakka on toimittajilla, joten varakkaat tahot ovat nostaneet siellä tuottoisia kanteita. Lontoota on nimitetty jopa maailman kunnianloukkauspääkaupungiksi.
Von der Leyen ja EU-komission arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Vera Jourova nimittävät uutta direktiiviä ”Daphnen laiksi”.
Nimi viittaa maltalaiseen tutkivaan toimittajaan Daphne Caruana Galiziaan, joka murhattiin autopommilla vuonna 2017. Caruana Galizia oli ennen kuolemaansa tutkinut maltalaisten poliitikkojen korruptiota ja syyttänyt muun muassa silloista pääministeriä Joseph Muscatia korruptioon sekaantumisesta. Toimittajaa vastaan oli myös nostettu kymmeniä oikeusjuttuja.
Muscat jätti tehtävänsä tammikuussa 2020 murhaan liittyneen skandaalin vuoksi. Hänen on syytetty suojelleen liittolaisiaan murhan tutkimuksien yhteydessä.
Caruana Galizian murhan tunnustaneet veljekset saivat viime vuonna 40 vuoden vankeustuomiot. Heitä on pidetty palkkatappajina. Murhan tilaamisesta epäillään maltalaista liikemiestä.