Tutkija puolustusyhteistyösopimuksesta: Tärkein anti Suomelle on tieto siitä, että kriisitilanteissa apua on saatavilla
Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen tärkein anti Suomelle on tieto siitä, että kriisitilanteissa apua on saatavilla. Näin arvioi Suomen ulkopolitiikkaan, Pohjois-Euroopan turvallisuuteen ja Natoon perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
– Näillä puolustusyhteistyösopimuksilla Yhdysvallat pystyy toimeenpanemaan turvatakuut, joita se on antanut liittolaisilleen Euroopassa, Suomelle mukaan lukien. Tällä luodaan käytännön puitteita näiden turvatakuiden toimeenpanemiselle.
Suomen ulkoministeriö kertoi tiistaina, että DCA-sopimusluonnos on syntynyt ja etenee poliittiseen prosessiin. Sopimuksen sisällöstä on sovittu lopullisesti vasta, kun osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus tulee julkiseksi tuossa yhteydessä.
Pohjoismaista ja Baltian maista sopimukset löytyvät Norjalta, Virolta, Latvialta ja Liettualta. Ruotsi ja Tanska neuvottelevat sopimuksista.
Linnainmäen mukaan DCA helpottaa esimerkiksi maahantulokäytäntöjä yhdysvaltalaissotilaille ja mahdollistaa muun muassa sotilasmateriaalin ennakkovarastoinnin Suomeen. Lisäksi DCA mahdollistaa Linnainmäen mukaan Yhdysvaltojen mahdolliset investoinnit Suomen sotilasinfrastruktuuriin.
– Jos aiemmin esimerkiksi yhdysvaltalaishävittäjän maahantulokäytännöt saattoivat kestää tunneista päiviin, pyritään jatkossa siihen, että kyse olisi ennemminkin minuuteista. Se mahdollistaa tiiviimmän yhteisen suunnittelun ja harjoittelun sekä varusteiden ja laitteiden siirtämisen Suomeen tarvittaessa.
DCA:ssa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.
– Näillä alueilla voi yhteisestä sopimuksesta sijaita esimerkiksi Yhdysvaltojen materiaalia, jota tarvitaan harjoitustoimintaan tai Yhdysvaltojen henkilökuntaa, joka tukee harjoitustoimintaa. Näillä alueilla toimivat siis Suomen sekä Yhdysvaltojen sotilas- ja huoltohenkilökunta.
– Näiden alueiden sisällä on myös mahdollista määritellä vielä, että olisi tällaisia yksinoikeusalueita, jotka olisivat vain Yhdysvaltojen käytössä. Näillä alueilla voisi olla esimerkiksi jotain Yhdysvaltojen kriittistä viestintä- tai tiedusteluvälineistöä tai materiaalivarastointia, josta Yhdysvallat pitää itse huolta.
Linnainmäki arvioi, että Yhdysvaltojen sotilasmateriaali sijoitettaisiin varastoihin esimerkiksi suomalaisen sotilastukikohdan sisällä.
– Nämä ovat todennäköisesti hyvin pieniä ja tarkasti rajattuja paikkoja, jotka olisivat vain Yhdysvaltojen käyttöön tarkoitettuja. Näin arvioisin. Mutta sitä on vaikea sanoa, minne tarkalleen alueet Suomessa sijoitettaisiin.
Esimerkiksi Pohjois-Suomi on Linnainmäen mukaan yksi kiinnostava suunta Yhdysvalloille.
Kuinka monta yhteiskäyttöaluetta Suomeen voisi tulla?
– On tietenkin vaikeaa arvioida tarkkaa määrää, koska neuvottelut ovat salaisia. Kuulostaa, että alueita olisi useampia, esimerkiksi kolmesta ylöspäin. Se riippuu varmasti siitä, miten Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä on arvioitu Suomen puolustuksen tarpeita. On tärkeää huomata, ettei tämä ole päätepiste. Esimerkiksi norjalaiset ajattelevat, että jatkossa on mahdollista neuvotella alueiden laajentamisesta Yhdysvaltojen kanssa.
Linnainmäki ei usko, että Suomeen tulisi Yhdysvaltojen tukikohtaa, jossa olisi pysyvästi yhdysvaltalaissotilaita. Hän arvioi alkuvaiheessa ensisijaisesti harjoitustoiminnan lisääntyvän.