"Suomi menettää kilpailukyvyn" – Hallitus hylkäsi elokuva- ja tv-alalle tärkeän tuen
Jos elokuva tai tv-sarja halutaan kuvata vaikkapa arktisessa maisemassa, vaihtoehtoina on muitakin maita kuin Suomi.
Kansainvälisten tuotantojen houkuttelussa on vaikea pärjätä, ellei valtio hyvitä kohdemaassa syntyviä kustannuksia. Siksi tätä tuotantokannustinta myönnetään monissa maissa.
Hallitus päätti yllättäen heittää märän rätin elokuva- ja tv-alan kasvoille. Ensi vuoden budjetissa audiovisuaalisen alan tuotantokannustimelle ei ole varattu senttiäkään.
– Suomi menettää kilpailukyvyn tässä asiassa, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen harmittelee.
Oppositiopoliitikko hämmästelee, miksi hallitus halusi leikata juuri tuesta, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Kansainväliset elokuva- ja tv-tuotannot tuovat töitä sekä suomalaisille alan ihmisille että majoituspalveluille. Tuen avulla suomalaisista tv-sarjoista on menestyksellä tehty vientituotteita.
– Tuotantokannustin oli varma keino luoda työpaikkoja Suomeen, tiede- ja kulttuuriministerinä viime vaalikaudella toiminut Honkonen sanoo.
– Tuella on ollut myös aluepoliittisia vaikutuksia, koska elokuvia ja sarjoja on tehty eri maakunnissa.
Suomi otti audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmän käyttöön vuonna 2017.
Se palkittiin saman vuoden Jussi-gaalassa Vuoden urotekona, ja palkintoa olivat vastaanottamassa silloiset ministerit, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).
Rahat laitettiin nykyisen Business Finlandin jaettavaksi, ja ne tulivat sekä opetus- ja kultturiministeriöstä että työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Syyskuussa 2016 Rehn perusteli uutta 10 miljoonan euron tukea sillä, että suurten ulkomaisten tuotantojen tuominen Suomeen vahvistaa alan osaamista ja lisää suoraan alan työllisyyttä sekä yrittäjyyttä.
– Myös muut kerrannaisvaikutukset kuvausalueilla voivat olla todella mittavia muun muassa matkailun ja muun elinkeinoelämän virkistäjinä, Rehn tiedotti.
Näin kävikin. Viime vuonna tätä kannattavaa tukea jaettiin jo yli 21 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden 9,5 miljoonan euron budjetti on jo käytetty, eikä sitä ole tulossa lisää.
Keskustan kansanedustajat ihmettelivät tuotantokannustimen leikkausta eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona.
Tiede- ja kulttuuriministeritaustan myöskin omaava Hanna Kosonen huomautti, että malli on nostanut audiovisuaalisen alan tuotantoja Suomessa ihan uudelle tasolle.
Vuosina 2021–2023 tuotantokannustimeen meni 43 miljoonaa euroa, mutta se toi Suomeen 172 miljoonaa euroa.
– 172 miljoonaa euroa sisään 43 miljoonalla, jotka valtio on panostanut, Kosonen korosti ja toivoi, että asiaan löytyy vielä ratkaisu.
Katri Kulmuni hämmästeli, miten hallitus aikoo tämän leikkauksen jälkeen toteuttaa luovien alojen kasvun, joka on kuitenkin hallitusohjelmaankin ainakin osittain kirjattu.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi, että av-alan tuki ei valitettavasti nyt sisälly budjettiesitykseen.
– Mutta teemme työ- ja elinkeinoministeriössä parhaamme sen suhteen, että löytäisimme vielä jonkin sellaisen tavan, jolla tälle tuelle saataisiin jatkoa. Sitä siis selvitetään tällä hetkellä, Rydman kertoi.
Hän myönsi, että tuotantokannustin on osoittautunut varsin tehokkaaksi ja hyväksi tukimuodoksi.
Se on kattanut enintään 25 prosentin maksuhyvityksen Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksista.
Käsikirjoittaja Katri Manninen tyrmistyi tuotantokannustimen lopettamisesta.
– Onko tässä nyt menty jotenkin sekaisin siitä, että tuo tuotantokannustin liittyy ulkomaalaiseen rahaan, hän ihmettelee hallituspuolueiden motiiveja julkisessa Facebook-kirjoituksessaan.
Manninen on käsikirjoittanut muun muassa Kekkosen ajan Suomesta kertovaa Nyrkki-sarjaa, jota ei Mannisen mukaan olisi syntynyt ilman tuotantokannustinta.
Manninen kertoo, että ulkomaalaisille rahoittajille se on puuttuva palanen, joka rohkaisee heitä investoimaan oman osuutensa suomalaisiin sarjoihin.
– Tällöin sarjojen budjetti on saatu niin korkeaksi, että on voitu tehdä isompia tarinoita laadukkaammin ja sarja on saatu myytyä ulkomaille mahdollisimman moneen maahan, Manninen kertoo.
Manninen huomauttaa, että tuotantokannustimen ehtoja kiristettiin jo viime vuonna niin, että ulkomaisen rahan osuuden pitää olla korkeampi.
– Tämä on korkojen nousun ohella vaikeuttanut kansainvälistä tasoa olevien suomalaisten laatusarjojen rahoittamista niin, että useampi projekti on viivästynyt tai peruttu, käsikirjoittaja toteaa.
Hän toimii myös keskustan kunnanvaltuutettuna Mäntsälässä.
Mannisen mukaan näyttää selvältä, että monista lähteistä rahoitusta kerääviä isoja laatusarjoja tullaan tuskin enää Suomessa näkemään.
– Sen lisäksi, että tuotannot ovat työllistäneet suomalaisia monissa eri tuotantoon suoraan ja välillisesti liittyvissä tehtävissä, ne ovat olleet myös meidän alalle mahdollisuus päästä osallistumaan oikeasti ison budjetin projekteihin, jolloin myös suomalaisten tuotantoporukoiden osaaminen on kehittynyt.
