Näkökulma: Pölynimurikauppias ja köyhän miehen Thatcher Suomea pelastamassa
Hallituksen budjettipäätöksiä ruotineella eduskunnan kyselytunnilla keskustaryhmyri Antti Kurvinen pääsi opettamaan pääministeri Petteri Orpolle (kok.) rehellisyyttä ja avoimuutta.
Kurvinen näki Orpon esiintyneen budjettiriihen infossa ”vähän kuin vanha ostoskanavan pölynimurin myyntitykki”: budjetissa oli kyllä kaikkea hienoa, fantastista ja upeaa, mutta isot leikkaukset jäivät kertomatta.
Omien päätösten kaunistelu ja asioiden parhain päin puhuminen on toki kaikkien poliitikkojen dna:ssa, Kurvisenkin, mutta kieltämättä budjettiriihen viestintä oli tällä kertaa kuin Pohjois-Korean propagandakanslioissa ideoitua.
Sopivasti valtioneuvosto antoi tällä viikolla periaatepäätöksen valtioneuvoston viestinnästä kuluvalla hallituskaudella. Sen mukaan viestintä antaa totuudenmukaisen kokonaiskuvan valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toiminnasta, tavoitteista, päätöksistä ja niiden valmistelusta sekä edistää vuorovaikutusta hallituksen ja muun yhteiskunnan välillä.
Lisäksi valtioneuvosto aikoo viestiä niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa avoimesti, tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti.
Orpon oikeistohallituksen viestinnästä oivan näytteen antoi perjantaina perussuomalaisten johtamisen valtiovarainministerin hommien tieltä sivummalle heittänyt Riikka Purra.
Valtiovarainministeri edisti vuorovaikutusta hallituksen ja muun yhteiskunnan välillä sättimällä tiedotteessaan ay-liikkeen muun muassa vääristelystä, uhkailusta, tahallisesta väärinymmärtämisestä ja poliittiselle oppositiolle kuuluvan toiminnan edistämisestä.
Jonkinlaiseksi Suomen Margaret Thatcheriksi varapääministerin statuksella sonnustautunutta Purraa pitää kiittää avoimuudesta ja tietynlaisesta rehellisyydestä. Pääministeri Orpoa eivät taida tosin pelastaa enää edes pölynimurikauppiaan retoriset taidot yrityksissä saada ay-liikkeen kanssa aikaan edes heiveröinen linnarauha.
Jos Orpon hallitus aikoo saada kovan oikeistolaisen reformi- ja saneerausohjelmansa läpi, sen kannattaisi istua kunnolla miettimään myös viestintäänsä. Vaikka ay-liikkeen nousu barrikadeille puolustamaan suomalaista sopimusjärjestelmää kuinka harmittaisi, känkkäränkkää ei kannata päästää kylään liian usein.
Ikäviä asioita ei pidä myöskään yrittää peitellä korulausein – vaikka kansanviisauden mukaan sikakin kyllä hyväksyy joulun alla kohtalonsa, kun tilanne sille riittävän kauniisti selitetään.