Kaupan liitto: Kotitalouksien ostovoiman kohentuminen ei sada suomalaisten vähittäiskauppojen laariin

Kaupan liitto näkee vähittäiskaupan lähitulevaisuuden harmaana. Sen ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima kohenee loppuvuodesta ja ensi vuonna, mutta yksityisen kulutuksen hienoinen kasvu ei ohjaudu kotimaiseen vähittäiskauppaan.

Viime vuonna vähittäiskaupan myynnin määrä pieneni 3,6 prosenttia, ja tälle vuodelle Kaupan liitto ennustaa suurin piirtein samansuuruista pudotusta. Ensi vuonna vähittäiskaupan myynnin määrä ei enää putoa, mutta ei juuri kasvakaan.

Aiemmin liitto on kertonut, että euromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun.

Ruoan hintainflaatio on alkanut hidastua, mutta hinta pysyttelee kuitenkin sitkeästi vuoden 2021 tasoa korkeammalla. Kaupan liiton mukaan syynä ovat pysyvästi nousseet kustannukset.

– Vähittäiskaupan arvonlisäverottomista hinnoista noin puolet on kaupan omia ja hankintaketjun välillisiä työvoimakustannuksia. Kalliit palkkaratkaisut nostavat kustannus- ja hintatasoa pysyvästi, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tiedotteessa.

Kuluttajien ostovoiman hidas kasvu ja asumisen ja ruoan kalleus iskevät erityisesti erikoiskauppaan. Myös ulkomainen verkkokauppa piinaa erikoiskaupannäkymiä.

Erityisen paljon kärsivät Kaupan liiton mukaan erikoiskaupan suuret toimialat: rautakauppa, kodintekniikka sekä sisustus- ja urheilukauppa.

– Kuluttajat välttävät nyt ostamasta kestokulutustavaroita, joiden hankintaa voivat vielä lykätä tai joita jo hankittiin pandemian aikana, Kurjenoja kertoo.

Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupassa euromääräinen liikevaihto ja myynnin määrä ovat kasvaneet jo pari vuotta. Koronarajoitusten päättyminen ja vaatekauppaa suosivat säät ovat vauhdittaneet kehitystä samalla, kun äärimmäisen kova kansainvälinen hintakilpailu on rajoittanut hintojen nousua.

– Vaikka muotikaupan asiakkaiden kannalta viime aikojen kehitys onkin ollut positiivista, vaatetuksen erikoiskaupan kannattavuudelle ulkomainen hintarajoite ja kotimaisten palkka-, vuokra- ja rahoituskustannusten kasvu ovat ongelma, Kurjenoja sanoo.

Kysynnän vähäisyys ja kova kansainvälinen ja kotimainen kustannus- ja hintakilpailu vähentävät vuosina 2022–2024 vähittäiskaupan työllisyyttä 3–4 prosentilla. Tämä vähentää varsinkin työllisten naisten määrää.

– Kauppa vastaa kustannuskilpailuun leikkaamalla kustannuksia ja vähentämällä työvoimaa, hiomalla hankintaketjuja, automatisoimalla ja digitalisoimalla toimintojaan sekä siirtämällä investointeja, Kurjenoja sanoo.

Kysynnän ja siten työvoimatarpeen vähennyttyä myös pahin pula osaavasta työvoimasta on hivenen hellittänyt niin vähittäis- kuin tukkukaupassakin. Kaupan liiton mukaan pula vaivaa kuitenkin edelleen varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa.