Tutkijat eivät usko kokouspäivän purkavan hallituksen jännitteitä
Politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Kimmo Elo eivät usko hallituksen tapaamisen ratkaisevan sen sisäisiä ristiriitoja.
Tuore hallitus ajautui ensimmäiseen kriisiinsä noin viikko nimittämisensä jälkeen, kun hallituspuolue RKP:n ministerit äänestivät opposition mukana elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) epäluottamuksen puolesta.
Junnila sai eduskunnan luottamuksen, mutta ilmoitti erostaan kaksi päivää myöhemmin perjantaina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että hallituksen on tarkoitus keskustella sisäisestä toiminnastaan ja säännöistään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra taas on sanonut, että myös Junnilan luottamusäänestystä tullaan käsittelemään tällä viikolla.
Valtio-opin yliopistotutkija Vuorelma Helsingin yliopistosta kuvaa poikkeukselliseksi tilannetta, jossa hallitus ajautuu näin nopeasti ensimmäiseen kriisiin. Hänen mukaansa pelisäännöistä puhuminen ei varsinaisesti ratkaise hallituksen sisäisiä jännitteitä.
– Pelisääntökeskustelu on tapa artikuloida asia julkisuuteen, mutta todellisuudessa kaikki puolueet tietävät yhteiset pelisäännöt. Se ei ole mikään uusi asia, miten hallituksessa toimitaan, Vuorelma sanoo.
Perustavanlaatuisen eron puolueiden välille tutkijat löytävät arvopohjasta.
Johanna Vuorelma sanoo, että taloudellisesti mitattuna hallituksen neljä puoluetta ovat oikealla. Sen sijaan niiden välille tulee ideologisesti hajontaa arvokonservatiivien ja -liberaalien välillä.
– Hallituksen sisäiset jännitteet eivät liity siihen, mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Se liittyy politiikkojen julkiseen profiiliin: millaista retoriikkaa he ovat käyttäneet aiemmin ja millaista politiikan tekemisen tapaa he edustavat, Vuorelma sanoo.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijana toimiva Kimmo Elo ei usko, että yksittäinen seminaaripäivä pystyisi poistamaan tätä arvoeroa.
Elon mukaan arvojen yhteensopimattomuutta on yritetty häivyttää taustalle ja yhteiseksi tehtäväksi olisi nostettu julkisen talouden sopeutus. Hän huomauttaa Orpon puhuneen hallituksesta ”järkiavioliittona”. Siksi Elon mukaan oli nähtävissä, että jokin arvokysymys nousee vielä esille.
– Edellisen hallituksen aikana näimme, että tapaamisia pidettiin ja oli viimeisiä varoituksia, muttei se tehonnut mihinkään suuntaan, Elo sanoo.
Vuorelma näkee eroa edellisen hallituksen toistuviin riitelyihin, joiden hän kuvailee rakentuneen kulloinkin tietyn asiakysymyksen ympärille.
Elo näkee tuoreen hallituksen tuskassa sekä eroavaisuuksia että jatkumoa edeltäjäänsä. Vuorelman tavoin hän huomioi, että kiista kilpistyi nyt yhteen henkilöön ja tämän toimintaan eikä asiakysymyksiin.
Toisaalta hän arvioi, että osasyynä hallitusten toistuvaan riitelyyn on ympäri Eurooppaa nähty oikeistopopulistien nousu, joka on pirstaloitunut aikaisempaa puoluekenttää ja tuonut uusia kiistakysymyksiä politiikkaan. Se on tehnyt yhtenäisten enemmistöhallitusten muodostamisesta vaikeampaa.
– Tämä johtaa siihen, että koalitioiden arvopohja on paljon moninaisempi kuin aiemmin. Mitä moninaisempi pohja, sitä vaikeampaa on muodostaa yhteistä näkemystä, Elo sanoo.
Junnilan seuraajasta tai tämän nimittämisen aikataulusta ei ole tietoa. Purra ei vastannut aihetta koskevaan kommenttipyyntöön.