Lihan, maidon ja kananmunien tuotanto väheni viime vuonna Suomessa – eniten notkahti sianliha
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan sianlihan tuotanto väheni viime vuonna edellisvuoteen verrattuna noin kolme prosenttia. Naudanlihan, maidon ja kananmunien tuotanto laski kaksi prosenttia, ja siipikarjanlihan tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla.
Sianlihaa tuotettiin viime vuonna noin 170 miljoonaa kiloa, siipikarjanlihaa 147 miljoonaa kiloa ja naudanlihaa 84 miljoonaa kiloa. Maitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa litraa ja kananmunia 76 miljoonaa kiloa.
Luken erikoistutkija Csaba Jansik arvioi, että tilanteen taustalla vaikuttaa tuotantokustannusten kasvu, joka on johtanut kannattavuusongelmiin ja tilojen lopetuksiin.
– Energian hinta on noussut, samoin proteiinia sisältävän väkirehun ja rehun hinta. Tilat ovat joutuneet ostamaan rehua niin kalliiseen hintaan, että on syntynyt tappioita. Viime keväänä osalla tiloista kypsyi ajatus tuotannon lopettamisesta, Jansik kertoo.
Kauppaketjut neuvottelivat viime kesästä lähtien maito- ja lihatuotteiden hintoja uudelleen. Korjausliike tehtiin monen tilan kannalta myöhään. Sähkön hinta ja riittävyyskin näytti syksyllä epävarmalta.
– Maatilat ovat riippuvaisia sähkön saatavuudesta. Lisäksi keskeisten tuotantopanosten, kuten rehun ja lannoitteiden, hinnat ovat pysyneet korkealla.
Jansikin siteeraamat luvut ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen tilastoista ja ravintotaseesta sekä Kantar TNS Agrin koostamasta Lihabarometristä.
Tuotantoon vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myös kysyntä. Päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynnin määrä laski viisi prosenttia viime vuonna, mutta myynnin arvo nousi viisi prosenttia edellisvuoteen nähden. Jansik arvioi, että ruokaa ostetaan vähemmän, kun se on kallista.
Naudanlihan kulutus laski viime vuonna Suomessa peräti seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Sianlihan tai siipikarjanlihan kulutus ei sen sijaan juuri muuttunut.
– Hintojen noustessa on siirrytty ostamaan edullisempia lihatuotteita.
Lihan kulutuksen väheneminen ei selity kasviproteiinituotteiden ostamisella. Luken mukaan lihaa kulutetaan luineen edelleen vuositasolla keskimäärin noin 77 kiloa henkeä kohden, kasvipohjaisia lihankorvikkeita vain noin kilo vuodessa henkeä kohden.
Kasvipohjaisten juomien myynti on sekin yhä melko vähäistä verrattuna lehmänmaidon kulutukseen, mutta muutosta on tapahtunut.
– Kasvipohjaisten, maidon sijaan käytettävien juomien osalta kulutus on lisääntynyt tasaisesti kymmenessä vuodessa 1,3 litrasta 6,6 litraan henkeä kohden vuositasolla, Jansik sanoo.
Lehmänmaidon kulutus puolestaan on laskenut kymmenessä vuodessa 145 litrasta 107 litraan henkeä kohti.
Kananmunien tuotanto laski viime vuonna kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tätä selittää osittain se, että kauppaketjut ovat ilmoittaneet luopuvansa virikehäkkimunien myynnistä muutaman vuoden kuluessa. Virikehäkkimunien tuotanto väheni viime vuonna noin kolmanneksella edellisvuodesta.
– Osa kananmunia tuottavista tiloista on lopettanut kasvaneiden tuotantokustannusten takia ja siksi, että kohta ei ole enää mahdollista tuottaa virikehäkkimunia. Rakennemuutos vaatii investointeja.
Suurin osa viime vuonna tuotetuista munista oli lattiamunia, joiden tuotanto kasvoi neljänneksen edellisvuoteen verrattuna.