Astronautti Eugene Cernan jätti ihmiskunnan haikeat jäähyväiset Kuulle – Apollo 17 päätti avaruuden valloituksen kulta-ajan 50 vuotta sitten
Ihmiskunnan ainakin toistaiseksi viimeiset suuret löytöretket jäivät historiaan joulukuussa 50 vuotta sitten.
Astronautti Eugene Cernanin johtama Apollo 17 -lento lähti kohti Kuuta 7. joulukuuta 1972 kello 5.33. Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta. Apollo 17 laskeutui Kuuhun 11. joulukuuta ja Maassa saatiin katsella tapahtumaa televisiosta ensi kertaa värikuvina.
Apollo 17 oli kuudesta kuulennosta pisin. Kuumoduuli oli Kuun pinnalla 302 tuntia, ja Cernan itse yli 22 tuntia. Kuulennolla oli ensimmäistä kertaa mukana myös tutkija, geologi Harrison Schmitt. Lennolla tehtiinkin pitkiä ja laajoja alueen tutkimuksia mukana ollutta kuuautoa hyödyntäen.
Laskeutumispaikaksi valikoitui Kirkkauden meren reunalla oleva syvä Taurus-Littrowin laakso, josta toivottiin löydettävän Kuussa harvinaista tuliperäistä kiveä. Toisella kuukävelyllä astronautit ajoivat kuuautolla noin tunnin ajan länteen, 6,5 kilometrin päähän kuumoduulista. Paluumatkalla astronautit löysivät yllättäen oranssia lasimaista ainetta.
Toisella pitkällä ajoretkellä he ajoivat pohjoisten vuorten juurelle. Kuuautolla ajettiin yhteensä 30 kilometriä. Astronautit toivat retkiltään Maahan noin 120 kiloa kiviä.
Lennon komentaja Cernan piirsi ennen paluuta kuumoduuliin tyttärensä nimikirjaimet Kuun pintaan ja sanoi, että ihminen palaa vielä Kuuhun ”mukanaan rauhaa ja toivoa koko ihmiskunnalle”.
Cernan sulki Apollo 17:n kuumoduulin luukun 14. joulukuuta 1972, eikä ihminen ole sen koommin käynyt Kuun pinnalla.
Cernan oli Yhdysvaltain kokeneimpia astronautteja ja lensi avaruuteen kolmesti. Ensilennolla Gemini 9:llä kesäkuussa 1966 Cernan oli tuolloin vain 32-vuotias ja nuorin yhdysvaltalainen avaruuslentäjä. Hän kiersi maapallon kaksi kertaa avaruuskävellen eli pelkän liean varassa.
Toinen Cernanin lennoista, Apollo 10 kesäkuussa 1969, oli kenraaliharjoitus Kuuhun. Kuumoduuli laskeutui vain 15 kilometrin päähän Kuun pinnasta.
Vuoden 1972 kuulennon jälkeen Cernan valmisteli USA:n ja Neuvostoliiton Apollo–Sojuz-yhteislentoa, joka toteutui heinäkuussa 1975.
Nasasta Cernan jäi eläkkeelle vuonna 1976 ja toimi myöhemmin muun muassa yritysjohtajana. Hän kuoli 16. tammikuuta 2017 Houstonissa 82-vuotiaana.