Pahimmilla konfliktialueilla elää nyt noin 230 miljoonaa lasta
Pahimmilla konfliktialueilla elävien lasten määrä nousi viime vuonna noin 230 miljoonaan, kertoi Pelastakaa lapset -järjestö tuoreessa raportissaan.
Raportin mukaan luku kasvoi viime vuonna lähes 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna ja sota Ukrainassa on todennäköisesti vielä kasvattanut lukua.
Viime vuonna maailman konflikteissa myös menehtyi tai vammautui yli 8000 lasta eli keskimäärin 22 lasta päivässä. Lasten kuolemia ja vammautumisia konflikteissa jää usein ilmoittamatta tai niitä ei pystytä todentamaan, raportissa todetaan.
Konflikteissa tapettujen ja vammautuneiden lasten määrien odotetaan tänä vuonna nousevan Ukrainan sodan seurauksena.
Pahimmilla konfliktialueilla yli tuhat ihmistä kuolee taistelujen seurauksena. Kaikkiaan eriasteisilla konfliktialueilla eli noin 449 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa.
Raportin mukaan kaikista konfliktimaista vaarallisin paikka lapsille viime vuonna oli Jemen. Raportin tiedot ovat ajalta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa tänä vuonna.
Jemen korostui lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrän, konfliktin intensiteetin sekä konfliktialueilla elävien lasten määrän perusteella.
Sen lisäksi, että konflikteissa lapsia uhkaa kuolema tai vammautuminen, heitä uhkaavat myös elinikäiset fyysiset ja henkiset vauriot, raportissa sanotaan.
– On vaikeaa olla ilman jalkaa. Pysyn vain sisällä ja leikin leluillani, sanoi raportissa Zaidiksi nimetty poika. Hänen oikeaa nimeään ei ole käytetty lapsen henkilöllisyyden suojelemiseksi.
– Pelkään pommituksia, koska ihmisiin osuu. Unelmoin, että minusta tulisi lääkäri ja hoitaisin lapsia ja kaikkia muita — ja että minulla olisi rahaa ostaa lounasta, sokeria, teetä ja jauhoja, hän sanoi.
Raportin mukaan Meltwater-mediaseurantatoimiston tietojen perusteella mediassa on tänä vuonna kerrottu eniten Ukrainan sodasta. Seurannan perusteella Ukrainan konflikti sai tiedotusvälineissä viisi kertaa enemmän näkyvyyttä kuin kaikki kymmenen lasten kannalta vaarallisinta konfliktia yhteensä.
Vähäisen mediahuomion lisäksi myös avustustoiminnan rahoitus on riittämätöntä, raportissa todetaan. Esimerkiksi YK:n Jemeniä koskevan humanitaarisen avun suunnitelman toteuttamiseen tarvittavista varoista puuttuu tällä hetkellä lähes puolet. Konfliktimaissa toteutetun hätäavun vähäisen rahoituksen takia miljoonien lasten avun saanti on riittämätöntä, ja he jäävät ilman ruokaa, terveydenhuoltoa, suojelua ja koulutusta.
– Aseelliset konfliktit vaativat joka päivä lisää lapsiuhreja. Vaikka maailman huomio on tällä hetkellä kohdistunut Ukrainan sotaan, emme saa unohtaa muita käynnissä olevia konflikteja. Väkivalta riistää lukemattomilta lapsilta oikeuden elämään, turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, ja tälle on saatava loppu, sanoi Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Emmi Pakkala järjestön tiedotteessa.
– On löydettävä poliittista tahtoa suojella lapsia, turvata heidän oikeutensa ja varmistaa riittävä rahoitus humanitaariselle avulle, Pakkala sanoi.