Ryhmäjohtajat toivovat työrauhaa – hallituspuolueissa pohditaan kiistaa kenties aiheuttavia lakihankkeita
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetoavat työrauhan puolesta loppuvaalikauden eduskuntatyössä. Samalla eri puolueissa pohditaan, mistä lakihankkeista hallitus saattaa seuraavaksi vääntää kättä.
Pohdinnan taustalla on se, että torstaina keskusta äänesti vastaan, kun hallitus jätti eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälaista.
Puolueen kolme ministeriä varoittivat eriävässä mielipiteessä, että ”erimielisen hallituksen esityksen antaminen eduskuntaan saattaa aiheuttaa jo eduskunnassa käsittelyssä olevien esitysten osalta ennakoimattomuutta normaalien pelisääntöjen noudattamisessa”.
Keskustan ryhmäjohtaja Eeva Kalli muistuttaa, että eduskunnalla on aina mahdollisuus tehdä hallituksen esityksiin muutoksia asiantuntijakuulemisten pohjalta. Muutoksista on lisäksi neuvoteltava vastuuministerin kanssa.
– Ryhmässä on luonnollisesti käyty keskusteluja eduskunnassa olevien lakien sisältöihin liittyen ja tunnistettu myös joitain vaikeita kohtia ja todettu, että niiden arviointi kuuluu valiokunnille, Kalli sanoo.
Muiden hallituspuolueiden ryhmäjohtajat sanovat STT:lle uskovansa tai ainakin toivovansa eduskunnan työrauhan säilyvän.
SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin mukaan ei ole mikään luonnonlaki, että eduskunnan tai hallituksen loppukaudesta tulisi vaikea.
– Uskon, että näinä aikoina, kun Ukrainassa soditaan ja kansalaiset kärvistelevät nousseiden energian hintojen kanssa, niin kansalaiset arvostavat ennustettavaa ja vakaata päätöksentekoa, Lindtman sanoo.
RKP:n Anders Adlercreutz ja vihreiden Atte Harjanne vetoavat siihen, että aiemmat hankkeet on annettu eduskuntaan yhteisellä sovulla.
– Toivon, ettei tämä lähde leviämään miksikään häröilyksi. Politiikan ennakoitavuus ja jatkuvuus on arvo itsessään, ja se vaikuttaa luotettavuuteen, Harjanne sanoo.
Matkoilla ollut Jussi Saramo (vas.) ei halunnut kommentoida tilannetta.
Rauhoitteluista huolimatta hallituspuolueiden kulisseissa on jo pohdittu mahdollisia kiistakohteita. Aiemmin hallituksen sisällä ovat hiertäneet luonnonsuojelulaki, kaivoslaki, translaki ja paperittomien terveydenhuolto.
– Budjettiäänestykset ovat perinteisesti tilanne, joissa yksittäisillä edustajilla saattaa sormi vipattaa, hallituksen riveistä pohditaan.
Vihreissä ja vasemmistoliitossa epävarmuutta luo, haluaisiko keskusta horjuttaa puolueille mieluista luonnonsuojelulain uudistusta. Keskusta on pyrkinyt etäännyttämään itseään erityisesti näistä hallituskumppaneista.
Kaivoslakiin puolueen ei uskota yhtä hanakasti pureutuvan, sillä sen muuttamista on valmisteltu keskustan johdolla työ- ja elinkeinoministeriössä. Translain käsittelyssä muut hallituspuolueet taas voisivat saada tukea uudistukselle myötämieliseltä kokoomukselta.
Taustakeskusteluissa kaikista muista hallituspuolueista arvioidaan, että keskinäinen riitely vahingoittaa kaikkia hallituspuolueita. Ainoana hyötyjänä nähdään oppositio ja suurimpana kärsijänä epäluotettavaa kuvaa itsestään luova keskusta.
– Mitä näitä loppukauden riitelyitä olen aiemmin seurannut, eivät ne hallituksessa kenenkään kannatusta ole nostaneet, eräs hallitusvaikuttaja toteaa.