HS: Tällaisia puolueita Venäjälle voisi syntyä, jos maasta tulisi aidosti demokraattinen – Presidentin tehtävät pitäisi poistaa kokonaan, sanoo tutkija
Venäläisen yhteiskunnan muutos demokraattisemmaksi edellyttäisi presidentin valtaoikeuksien merkittävää kaventamista, sanovat vanhempi tutkija Jussi Lassila ja tutkijatohtori Margarita Zavadskaya Helsingin Sanomien haastattelussa.
Helsingin yliopistossa työskentelevä Zavadskaya on sitä mieltä, että presidentin tehtävät pitäisi poistaa kokonaan Venäjän poliittisesta järjestelmästä.
– Venäjän politiikan suurin ongelma on vallan henkilöityminen. Kun johtoon nousee sairas ja täysin mielenvikainen henkilö, hän voi päättää tehdä mitä tahansa, eikä systeemi pysty estämään häntä, Zavadskaya summaa haastattelussa.
Lassila ja Zavadskaya korostavat, että nyky-Venäjällä puolueilla ei ole käytännössä mitään merkitystä, vaikka puolueita onkin maassa olemassa.
Duumassa käytävät keskustelut ovat kaksikon mukaan pelkkää teatteria. Kaikki valta on presidentti Vladimir Putinilla. Hänen puolueensa Yhtenäinen Venäjä on pelkkä kumileimasin. Puolueen poliittisesta ideologiasta on lähes mahdotonta sanoa, että mitä se edustaa.
Perinteisiä oikeisto–vasemmisto tai liberaali–konservatiivi -jakoja Venäjältä ei ole tällä hetkellä löydettävissä.
Millaisia puolueita Venäjälle sitten syntyisi, jos presidentin valtaoikeuksia kavennettaisiin ja maahan muodostuisi aito demokraattinen parlamentti?
Zavadskayan mukaan siitä ei ole varmaa tietoa, miten poliittiset ideologiat Venäjällä jakautuvat.
Hän arvelee, että suurimmaksi puolueeksi voisi nousta jonkinlainen eurooppalaisia kristillisdemokraattisia konservatiivipuolueita muistuttava puolue.
Konservatiiviselle oikeistopuoluelle löytyisi hänen mielestään kannatusta suurimmasta osasta maata.
Liberaalien arvojen kannattajat ovat Zavadskayan mukaan keskittyneet Moskovan ja Pietarin kaltaisiin suuriin kaupunkeihin. Juuri he kuitenkin pakenevat tällä hetkellä maasta liikekannallepanon vuoksi.
Maahan kehittyisi luultavasti myös jonkinlainen nationalistinen oikeistopuolue, mutta valta-asemaan se ei luultavasti pääsisi.
– Enemmistö venäläisistä ei ole nationalisteja, vaan imperialisteja. En sano sen olevan parempi asia, mutta se on eri asia, Zavadskaya sanoo HS:lle.
Lassilan mukaan Venäjälle kehittyisi konservatiivisen oikeistopuolueen vastapainoksi myös joukko muitakin puolueita.
Lassilan mukaan niissä käytäisiin saman tyylistä kilpailua kuin kehittyvissä demokratioissa yleensä käydään. Osa puolueista yhdistyisi keskenään, osa katoaisi. Muutamat vakiinnuttaisivat asemansa.
– Esimerkiksi sosiaalidemokraattisille ajatuksille on Venäjällä suuri kysyntä. Todennäköisesti kommunistinen puolue hajoaisi, ja sen pohjalle muodostuisi meidän vasemmistoliittomme kaltainen modernimpi vasemmistopuolue. Valtaosa vasemmistolaisista hylkäisi stalinistisen haihattelun, vaikka senkin kannattajia jäisi jonkin verran, Lassila tuumii.
Zavadskaya arvelee, että Venäjälle muodostuisi puolueita myös yksittäisten asioiden, kuten ympäristökysymysten ja feminismin ympärille.
Kaksikko uskoo, että myös markkinaliberaaleille ajatuksille olisi Venäjällä kysyntää.