Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton kampanja pyrkii vähentämään roskaantumista – "Jos kuluttaja ryhtyy miettimään muovikasseja, niin varmasti hän miettii myös muita pakkauksia"

Ministeri Tiilikainen ei osaa sanoa, miten kuluttajien lisäksi esimerkiksi teollisuus voisi vähentää muovin käyttöä
Ympäristönsuojelu

Pitäisikö sitä muka kantaa 24/7 jotain helkutin kassia mukana, että voi käydä kaupassa? on saattanut olla monella ensireaktio siihen, että ostoskassista pitää monessa kaupassa maksaa nykyään erikseen.

Lainaus on vauva.fi-foorumilta sanoituksensa keräävän Kalevauva-yhtyeen biisistä Omat kassit mukana, joka on maanantaina käynnistyneen ympäristöministeriön ja Kaupan liiton kampanjan tunnuskappale.

Kampanjan tavoitteena on vähentää kertakäyttöisten muovikassien käyttöä, säästää luonnonvaroja ja vähentää roskaantumista.

Kaupan liiton mukaan maksullisuus on jo tuottanut tulosta.

Puolessatoista vuodessa yli 3 300 myymälää on lähtenyt kampanjaan ja esimerkiksi Sokoksissa muovipussien kulutus laski 60 prosenttia.

S-ryhmällä muovisten hedelmäpussien käyttö laski liiton mukaan 52 miljoonaa kappaletta.

K-ruokakauppojen puolestaan kerrotaan vähentäneen muovisten hedelmäpussien käyttöä 20 prosenttia.

Tuloksia on saatu myös muualla kuin ruokakaupoissa. Esimerkiksi urheilukauppa Intersportissa muovikassien kulutus laski yli 40 prosenttia ja Stockmannin Hulluilla Päivillä se puoliintui, liitto kertoo.

Ministeri Tiilikainen ei lähtisi rajoittamaan muovin käyttöä lainsäädännön tai pakon kautta.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo, että muovipussien tuleminen maksulliseksi oli ensimmäinen muutos, mutta myös niihin suhtautuminen on muuttunut asiakaspalvelussa.

Siinä, missä kassalla aiemmin kysyttiin, pakataanko pakasteet erilliseen hedelmäpussiin, nykyään saatetaan ehdottaa, mahtuisivatko uudet ostokset samaan kassiin aiempien kanssa.

– Se nostaa tietoisuutta, miten minun pitäisi tässä toimia. Se on, ei nyt henkilökohtainen huomautus, mutta merkki, että mitähän nyt tekisin tässä, Pekkala sanoo.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan moni saattaa ajatella, että maailma hukkuu roskaan ja ettei omalla toiminnalla ole enää mitään väliä.

– Jos Suomessa viisi ja puoli miljoonaa ihmistä onnistuu vähentämään muutaman kymmenen muovikassin kulutuksen vuodessa, niin siitä voi laskea, mitä se tarkoittaa, hän sanoo.

Tiilikaisella ei ole selvää vastausta siihen, miten vastuuta muovinkulutuksen vähentämisestä sälytettäisiin esimerkiksi myös tuotteita myyville ja pakkaaville yrityksille.

Hän ei lähtisi rajoittamaan muovin käyttöä lainsäädännön tai pakon kautta.

Tiilikainen uskoo, että muutos pakkausmateriaalienkin muovisuudessa voisi tapahtua kuluttajien valintojen kautta.

– Jos kuluttaja ryhtyy miettimään muovikasseja, niin varmasti se miettii myös muita pakkauksia ja uskon, että muovien ympärillä käytävä keskustelu lisää vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien käyttöä myös valmistavan teollisuuden puolella.

Suurin osa EU:n muovijätteestä on peräisin pakkauksista

  • Muovijätteestä kerätään kierrätystä varten EU:ssa alle 30 prosenttia. Suurin osa siis päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi.
  • Arvion mukaan muovin tuotanto ja muovijätteen poltto aiheuttavat vuosittain 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.
  • Jos kaikki maailman muovijäte kierrätettäisiin, säästö vastaisi 3,5 miljardia tynnyriä öljyä vuodessa.
  • EU:n jätelainsäädännössä aiotaan nostaa pakkausjätteen ja pakkausmuovin kierrätystavoitteita. Se tarkoittaa myös muovin kierrätyksen lisäämistä.
  • Suomessa muovipakkausten tuottajien pitää järjestää vastaanottopaikkoja muovijätteelle. Muovinkeräyspisteitä on tällä hetkellä reilu 500.
  • Myös taloyhtiöön voi järjestää oman muovinkeräysastian.