Ylioppilaat suoraan korkeakouluun – Näin Honkonen uudistaisi opiskelijavalinnat
Keskustan kansanedustaja, entinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen uudistaisi suomalaista korkeakoulujärjestelmää isolla reformilla.
Mallia voitaisiin Honkosen mukaan ottaa Keski-Euroopan opiskelijavalintajärjestelmästä. Esimerkiksi Ranskassa kaikki ylioppilastutkinnon suorittaneet pääsevät automaattisesti yliopistoihin.
Karsinta ja erikoistuminen tapahtuvat ensimmäisen ja toisen vuoden jälkeen. Maisterivaiheeseen valitaan kandidaattitutkinnon parhaimmilla arvosanoilla suorittaneet.
Suomessakin tulisi siirtyä vastaavaan malliin sitä korkeakoulujärjestelmäämme soveltaen, Honkonen esittää.
Yliopistojen eri oppiaineisiin aloituspaikkakiintiöiden puitteissa sisäänkirjautuvat opiskelijat laitettaisiin järjestykseen ylioppilaskokeen yleisarvosanan perusteella.
– Tämä ohjaisi valitsemaan lukiossa itseä motivoivia ja kiinnostavia sisältöjä ja palauttaisi lukiokoulutukseen yleissivistävyyden. Ammattikorkeakouluissa voisi olla tämän lisäksi alan erityistä ammatillista osaamista ja soveltuvuutta mittaavia pääsykokeita, Honkonen sanoo tiedotteessa.
Honkosen mielestä uutta ajattelua tarvitaan, sillä ikäluokat pienenevät.
Suomessa syntyi vuonna 2024 yhteensä 43 000 vauvaa. Viime kevään korkeakoulujen yhteishaussa oli tarjolla noin 55 000 aloituspaikkaa.
– Alhaisimmat syntyvyysluvut sitten 1800-luvun nälkävuosien osoittavat, ettei yhdellä ikäluokalla täytetä edes yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Myös käytännön ammattilaisia tarvitaan, Honkonen sanoo.
Honkonen kuvaa väestörakenteen muutosta suureksi murrokseksi, josta toistaiseksi nähdään vasta ikäihmisten hoivapommin räjähtäminen.
– Suuremmat ongelmat uhkaavat kansantalouttamme ja yhteiskunnan toimintaa, kun työtä tekevät käyvät vähiin, hän tuskailee.
– Isolle uudistukselle olisi nyt mahdollisuus, kun ikäluokkien pienentyminen vapauttaa koulutusjärjestelmän resursseja. Suomella ei ole varaa pitää korkeakoulutusta niukkuushyödykkeenä vaan antaa sitä nuorillemme mahdollisimman paljon.
Suomen koulutusaste ei ole noussut, vaan korkeakoulutettujen määrä on edelleen alle OECD-maiden keskiarvon, Honkonen huomauttaa.
– Suomen järjestelmän negatiivinen erityispiirre ovat erityisen pitkät välivuodet ennen korkea-asteen opintoihin siirtymistä. Oikealle alalle pääsemisen odottelun sijaan olisi nuoren itsensä ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää, että nuori ylipäätänsä opiskelisi korkea-asteella ja etenisi kohti valmistumista.