Yliopistojen lähiopetus lisääntyy syksyllä leviämisvaiheen alueillakin – yliopistoissa tarjolla myös kaivattuja itseopiskelutiloja
Syksyllä lähiopetusta lisätään leviämisvaiheen alueilla olevissa yliopistoissa Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä. Yliopistot tarjoavat myös tiloja itsenäiseen opiskeluun.
Syksyn lähiopetuksessa ja -tenteissä ryhmäkoot on rajattu 50 henkilöön Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Tampereen yliopistossa yli sadan henkilön opetustilanteet järjestetään etänä, tenteistä annetaan erilliset ohjeet.
Turvavälijärjestelyt ja maskisuositukset ovat kaikissa neljässä yliopistossa käytössä. Lisäksi lähiopetuksessa painotetaan kaikissa yliopistoissa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita.
Helsingin yliopistossa noin kolmasosa opetuksesta järjestetään lähiopetuksena.
Turun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista ei osata arvioida, kuinka suuri osuus järjestetään lähiopetuksena, mutta lähiopetusta on kuitenkin kaikissa enemmän kuin keväällä.
Turun yliopiston rehtori Jukka Kola arvioi, että yksittäiset opetustilat pystytään hallitsemaan hyvin, mutta myös opiskelijoiden siirtymistä opetustiloista auloihin ja ruokailutiloihin on katsottava tarkkaan.
– Nämä ovat niitä kynnyskysymyksiä, kuinka tilanne hoidetaan. Eri tiloissa on seurantaa, että terveysturvallisuus pystytään varmistamaan. Ei me haluta tartuntaketjuja, Kola kertoo.
Kaikissa neljässä leviämisvaiheen alueen yliopistossa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden lähiopetus on ensisijaista.
– Etäopiskelussa lähtee liikkeelle jo neljäs lukukausi. He eivät ole normaaliin opiskelijaelämään vielä päässeetkään ja ovat nyt erityisen huomion kohteena, kertoo Tampereen yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja Sutela.
Myös vanhemmille vuosikursseille lähiopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan rajoitusten ja suositusten puitteissa.
Kaikissa neljässä yliopistossa tiloja on auki myös itseopiskeluun. Tiloissa työskennellessä maskisuositukset ja turvavälit on toki otettava huomioon.
Jyväskylän yliopiston tilat ovat yliopistoyhteisön käytössä aukioloaikojen puitteissa ja itseopiskelutilat avataan käyttöön kaikissa rakennuksissa.
– Kyllä se on äärimmäisen tärkeää nähdä ihmisiä, käydä syömässä tai vaikka vain nähdä, että joku toinenkin opiskelee vieressä. Tilastot opiskelijahyvinvoinnista ovat näyttäneet sen, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kertoo.
Turun yliopistossa on Kolan mukaan pyritty koko ajan järjestämään opiskelijoille käytettävissä olevia vapaita ja avoimia tiloja terveysturvallisuus huomioiden.
– Sitä opiskelijoiden puolelta kaivataankin. Ei pelkästään opetustiloja, vaan yhteisiä kohtaamispaikkoja.
Tampereella yliopiston kirjaston ja kampuksen tilat ovat vain korkeakouluyhteisön jäsenten käytössä.
Helsingin yliopiston kirjastojen tilat ovat tällä hetkellä vapaasti käytettävissä, mutta niitä rajataan tarvittaessa ulkopuolisilta toimijoilta pois.
– Jos tiukat rajat pitää ottaa, niin ensisijassa ovat meidän opiskelijat, kertoo Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi kokoontui viime viikon keskiviikkona kuulemaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijanäkemyksiä koronatilanteesta ja syksyn ennusteista.
Unifin puheenjohtajana toimivan Hämäläisen mukaan THL:ltä korostui viesti siitä, että lähiopetustilanteet eivät ole tilastojen valossa merkittävässä roolissa pandemian leviämisen kannalta.
Jyväskylän yliopistossa ei esimerkiksi ole yhtäkään dokumentoitua tapausta, että tartunta olisi tapahtunut lähiopetuksessa.
– Lähiopetustilanteissa voimme luoda mahdollisimman koronaturvallisia ympäristöjä ja pandemian leviämisen riskit liittyvät yliopiston ulkopuoliseen toimintaan. Nyt onkin ensisijaisen tärkeää, että erityisesti opiskelijat välttäisivät suuren riskin tapahtumia ja kohtaamisia, Hämäläinen kertoo.
Korkeakoulujen toiminnan normalisoitumisen kannalta avainasemassa on rokotuskattavuuden lisääntyminen nuoressa aikuisväestössä, jossa on paljon korkeakouluopiskelijoita ja johon tartuntatapaukset ovat nyt painottuneet.
Myös opettajien rokotuskattavuus helpottaa opetustoiminnan jatkuvuutta. Aiemmin riskinä oli altistumistilanteet, joissa opettajan altistuminen lamauttaisi toimintaa laajemmin. Nykyisten THL:n ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa rokotettu altistunut henkilö ei välttämättä joudu karanteeniin.