Yli puolet uusista kansanedustajista edusti Suomen hyvätuloisinta kymmenestä – politiikan tutkija kannustaa silti kaikkia kiinnostuneita ehdolle
Suurimmalla osalla uusista kansanedustajista tulotaso paranee uuden pestin ansiosta. Ilman lisiä ensimmäisen kauden kansanedustajat tienaavat lähes 80 000 euroa vuodessa ennen veroja.
Tämän alle jäi viime vuonna esimerkiksi eduskunnan nuorin kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) noin 29 000 euron ansiotuloilla. Kaikkein vähiten ensimmäisen kauden edustajista ansaitsi Mauri Peltokangas (ps.), joka sai noin 8 400 euron ansiotulot.
Kummallakaan ei ollut verotettavaa pääomatuloa.
Tosin monen uuden edustajan tulot olivat jo ennen valintaa korkeammat kuin keskivertosuomalaisilla. Eduskuntaan valittiin 83 uutta nimeä, mukaan lukien tauon jälkeen sinne palaneet. Tilastokeskuksen mukaan heistä 46 eli runsas puolet kuului Suomen suurituloisimpaan kymmenekseen.
Tulojakauma ei kuitenkaan tarkoita, etteikö pieni- tai keskituloisten kannattaisi lähteä ehdolle, huomauttaa politiikan tutkija, dosentti Ville Pitkänen e2 Tutkimuksesta. Tämänkin kevään vaaleissa valittiin nuoria ja vähätuloisia ehdokkaita, hän huomauttaa.
– Olisi tietysti toivottavaa, että kansaa edustavalla joukolla olisi kosketuspintaa kaikenlaisiin suomalaisiin. Kyllähän olisi jonkinlainen ihanne, että eduskunnan työssä erilaisten kansanryhmien ääni tulisi monipuolisesti esille, Pitkänen sanoo.
Uusien edustajien joukossa on silti lähes kaikkien tuloluokkien edustajia. Sen sijaan 117 aiemmasta edustajasta kaikki paitsi yksi kuuluivat tulokärkeen. Pienituloisinta kymmenestä ei uudessa eduskunnassa edusta kukaan.
Tulotiedot eivät toki kerro kaikkea ehdokkaiden varallisuudesta tai tuloista. Yrittäjätaustainen Veikko Vallin (ps.) on arvioinut Aamulehden haastattelussa omaisuutensa arvoksi yli kaksi miljoonaa euroa, mutta viime vuonna hänellä oli kaikista uusista kansanedustajista toiseksi pienimmät verotettavat tulot, vajaat 13 000 euroa.
Pitkänen ei ylläty siitä, että vanhat kansanedustajat kuuluvat tulokärkeen.
– Kansanedustajan palkkio itsessään varmaan riittää korkeimpaan tulokymmenekseen.
Vaalibudjetin koko ei ole kuitenkaan kaikki kaikessa. Keväällä 2019 eduskuntaan valitut selvisivät keskimäärin pienemmällä budjetilla kuin neljä vuotta aiemmin. Osin tämä selittyy sillä, että eduskunta kallistui vasemmalle.
– Tutkimusten mukaan vasemmistopuolueiden ehdokkaat käyttävät vähemmän rahaa kampanjoissaan kuin porvarillisten puolueiden ehdokkaat.
Suuriakaan vaalibudjetteja ehdokkaat harvoin maksavat täysin omasta taskustaan, Pitkänen sanoo. Tosin suurituloiset ovat usein työelämässä menestyneitä, jolloin voivat saada lisää tukea yrityksiltä ja tunnettuudestaan.
– Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset suosivat ehdokkaita, jotka näyttäytyvät monin tavoin kyvykkäinä.
Viime vuoden verotietojen perusteella kovatuloisin uusi kansanedustaja oli SDP:n Aki Lindén, joka väistyi vuodenvaihteessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtajan tehtävästä. Lindénillä oli verotettavaa tuloa runsaat 252 000 euroa, josta hieman yli 250 000 euroa oli ansiotuloja ja vajaat 2 000 euroa pääomatuloja.
Kaikista kansanedustajista Lindén ylsi kolmanneksi parhaiten ansainneeksi. Häntä enemmän tienasivat Liike Nytin Harry ”Hjallis” Harkimo runsaalla 606 000 euron ja keskustan Juha Sipilä noin 279 000 euron kokonaistuloilla.