Ylen rahoitus nousi ensimmäisen hallitusneuvotteluviikon puheenaiheeksi – "Etenkin perussuomalaisten taholla on vallalla ajatus, että perinteinen journalismi ei palvele heidän etujaan"

Ylen rahoitus ja sen leikkaaminen nousi keskusteluun hallitusneuvotteluiden ensimmäisellä viikolla. Tutkija ja Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellmanin mukaan nyt käytävä keskustelu liittyy laajemmin valtavirtajournalismin vastaiseen liikehdintään.

– Etenkin perussuomalaisten taholla on vallalla ajatus, että perinteinen journalismi ei palvele ainakaan heidän etujaan, ei kerro heistä oikealla tavalla, hän sanoo.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kysyi keskiviikkona Twitterissä, mitkä kanavat tai mikä sisältö ei ole ihmisten mielestä välttämätöntä.

Tämän jälkeen hallitusneuvotteluita vetävältä kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta kysyttiin torstaina tiedotustilaisuudessa, tuleeko hänen hallituksensa puuttumaan Ylen sisällöntuotantoon, ja hän vastasi kysymykseen kieltävästi. Myöhemmin samana päivänä Tynkkynen kirjoitti Facebookissa, että ”Orpo meni tekemään ison virheen linjaamalla omin valtuuksin, että Ylen sisällöntuotantoon ei koskettaisi”.

Perjantaina Orpo painotti, että neuvottelut käydään Säätytalossa eikä sosiaalisessa mediassa tai median välityksellä. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti perjantaina, että poliitikko ei voi puuttua Ylen journalistisiin sisältöihin.

Hellman uskoo, että Tynkkynen ymmärtää, miten asiat ovat.

– Tämä on suunnattu heidän omille kannattajilleen.

Tynkkynen alkaa ensi viikolla johtaa hallitusneuvotteluissa ryhmää, jolle kuuluvat viestintä ja digitalisaatio sekä media-asiat, kuten Yle.

Ylen rahoituksen kohtaloa ei voida päättää noin vain hallitusneuvotteluissa, sanoo Hellman.

– Suomessahan on pitkä perinne siihen, että kaikista Yleisradiota koskevista asioista päätetään kaikkien puolueiden kesken parlamentaarisesti eduskunnassa. Se, että rahoitusta lähdettäisiin leikkaamaan, on aikamoisen kynnyksen takana, Hellman sanoo.

Hellmanin mukaan Yleisradion kritiikki on noussut esiin aika ajoin aina siitä lähtien, kun yleisradiolaki säädettiin 30 vuotta sitten.

Vuosina 2015–2018 Yle ei saanut indeksikorotuksia, joilla normaalisti katetaan yleinen palkkatason ja kustannusten nousu.

– Katsottiin, että Yleisradiokin voisi osallistua säästötalkoisiin, Hellman sanoo.

Ylen rahoitus oli viime vuonna 557 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 506 miljoonaa euroa.

Kansalaiset maksavat Yle-veroa, jos heidän vuositulonsa ylittävät vähennysten jälkeen 14 000 euroa. Tuloista riippuen vero on 0–163 euroa vuodessa.

Myös muissa Euroopan maissa käydään keskusteluja yleisradioyhtiöiden toiminnasta.

Hellmanin mukaan Suomessa Yleisradion rahoitus on turvattu paremmin kuin monessa muussa maassa.

– Jos tässä jotain on tapahtumassa, se tapahtuu sitä kautta, että nimitetään parlamentaarinen työryhmä miettimään, mitä tässä on tehtävissä.

Hän ei usko, että Yle-lakia laitettaisiin uusiksi, sillä se vaatisi laajan konsensuksen siitä, mitä laille tehtäisiin.